Kuvaus
Kouluverkkoselvitys muodostaa laaja-alaisen ja tasapainoisen kokonaiskuvan Kangasniemen koulurakenteen tulevaisuuden vaihtoehdoista tilanteessa, jossa kunnan oppilasmäärä ja syntyvyys ovat pitkäaikaisesti laskussa. Kouluverkkoselvitystä laadittaessa tarkastelun keskiössä ovat olleet lasten ja nuorten hyvinvointiin, arkeen ja tulevaisuuteen kohdistuvat vaikutukset. Kouluverkkoselvitys toimii lapsivaikutusten arviointina. Selvityksen perusteella päätöksenteossa ei ole kyse yksittäisen koulun toiminnan arvioinnista, vaan koko kunnan palveluverkon, talouden, opetuksen laadun ja lasten hyvinvoinnin yhteensovittamisesta muuttuvissa olosuhteissa.
Kouluverkkoselvityksessä tarkasteltiin myös Vuojalahden päiväkodin tilannetta. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen kuuluu hallintosäännön mukaan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan toimivaltaan. Päiväkodin toiminnan jatkumisen osalta sivistys- ja hyvinvointilautakunta tulee päättämään asiasta erikseen.
Selvityksen keskeisin johtopäätös on, että oppilasmäärien kehitys heikentää erityisesti pienimpien kouluyksiköiden toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Oppilasennusteiden mukaan Vuojalahden koulun oppilasmäärä laskee lähivuosina erittäin pieneksi ja syksystä 2028 alkaen oppilasmäärä laskee pysyvästi selvästi alle kahdenkymmenen oppilaan. Vuoden 2032 jälkeen koulussa olisi syntyvyysennusteen perusteella tehdyn arvion mukaan keskimäärin vain noin 11 oppilasta. Ennusteisiin liittyy epävarmuutta, mutta ne perustuvat kunnan toteutuneeseen väestö- ja oppilaskehitykseen sekä tällä hetkellä parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon.
Pedagogisesta näkökulmasta sekä kyläkouluilla että kirkonkylän kouluilla on tunnistettavia vahvuuksia. Kyläkoulujen etuina korostuvat yhteisöllisyys, turvallisuus, oppilaiden hyvä tunteminen sekä yksilöllinen kohtaaminen. Samalla erittäin pienet oppilasryhmät, vähäinen ikätovereiden määrä sekä oppimisen tuen rajallisempi saatavuus muodostavat haasteita opetuksen järjestämiselle. Erityisopettajan antaamaan päivittäiseen oppilaskohtaisen tukeen ei ole mahdollisuutta kyläkouluissa. Oppilasmäärän pienentyessä, erityisesti vuosiluokkien 0–2 opetusryhmät, muodostuvat erittäin pieniksi, jopa alle viiden oppilaan. Tämä taloudellisesti erittäin kallista ja asettaa haasteita opetuksen pedagogiselle järjestämiselle sekä vertaissuhteiden muodostumiselle.
Kirkonkylän koulujen vahvuutena ovat laajemmat sekä jatkuvasti saatavilla olevat tukipalvelut, joustavammat opetusjärjestelyt, oman ikäluokan vertaissuhteiden mahdollistuminen, paremmat taito- ja taideaineiden tilat sekä oppimisen tuen parempi saavutettavuus. Oppilashuollon näkökulmasta palvelut voidaan järjestää kaikissa vaihtoehdoissa, mutta suuremmissa yksiköissä palvelujen saavutettavuus ja henkilöstön käytettävissä oleva työaika voivat olla nykyistä tehokkaammin oppilaiden käytössä.
Selvityksen perusteella Vuojalahden koulun oppilaiden siirtyminen kirkonkylän kouluihin ei johtaisi poikkeuksellisen suuriin opetusryhmiin tai merkittäviin tilahaasteisiin. Vuojalahden koulun lakkautuessa resurssit voidaan kohdentaa pedagogisesti tarkoituksenmukaisien ryhmien muodostamiseen kirkonkylän koululla. Henkilöstö voidaan siirtää koulun lakkautuessa olemassa oleviin tai muutoin täytettäviksi tuleviin virkoihin.
Vuojalahden koulun lakkautuessa oppilaiden koulumatkat pitenisivät keskimäärin noin 6,8 kilometriä, suurimmalla osalla oppilaista noin 11 kilometrillä eli noin kymmenellä minuutilla suuntaansa. Vaikka koulumatkojen pidentyminen on merkittävä muutos yksittäisille oppilaille ja perheille, matka-ajat pysyisivät pääosin kohtuullisina ja lain edellyttämissä rajoissa. Uusien koulumatkajärjestelyiden seurauksena osalla lapsista koulumatka-ajat tulisivat myös lyhenemään.
Vuojalahden koulun mahdollinen lakkauttaminen tuottaisi kunnalle arviolta noin 198 000 euron vuotuiset säästöt lisäkustannukset huomioiden. Lisäksi oppilasmäärien edelleen vähentyessä oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat merkittävästi nykyisestä, mikäli koulu jatkaa toimintaansa nykyisen mallin mukaisesti. Kunnan haastava taloustilanne ja tulevat kiinteistöjen korjaus- ja investointitarpeet korostavat tarvetta tarkastella palvelurakennetta myös taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.
Kokonaisuutena arvioiden selvitys osoittaa, että kyläkoulujen säilyttämisellä on vahvoja yhteisöllisiä, aluepoliittisia ja osin pedagogisia perusteita. Samanaikaisesti oppilasmäärien voimakas väheneminen, opetuksen järjestämiseen liittyvät haasteet sekä kunnan taloudellinen tilanne puoltavat palveluiden keskittämistä kirkonkylän kouluihin. Vuojalahden koulun oppilaiden siirtyminen kirkonkylän kouluun edesauttaisi oppilaiden opetuksen pedagogista järjestämistä sekä oppimisen tuen ja oppilashuollon saavutettavuutta. Lakkauttamisen seurauksena saatavat taloudelliset vaikutukset olisivat kunnalle merkittävät ja säästyvät kustannukset voitaisiin hyödyntää koko kunnan oppilaiden oppimisedellytyksien turvaamiseen.
Selvityksen kokonaisarviona voidaan todeta, että Vuojalahden koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtäminen kirkonkylän kouluihin lukuvuodesta 2028-2029 alkaen on peruteltua opetuksen järjestämisen, huomattavan pienen oppilasmäärän ja kunnan taloudellisen kestävyyden näkökulmista, vaikka koulun lakkauttamisella olisi myös joitain kielteisiä vaikutuksia. Vuojalahden koulun ylläpitämisen edellytyksiä on perusteltua arvioida nimenomaan tulevan, eikä ainoastaan nykyisen, oppilasmäärän perusteella.
Ajoissa tehtävä päätös mahdollistaa kunnan talouden, kouluverkon ja toimitilojen pitkäjänteisen suunnittelun sekä ehkäisee tarpeettomien investointien tekemisen. Sillä turvataan myös riittävä valmisteluaika oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön kannalta sekä mahdollistetaan koulukuljetusten, henkilöstöjärjestelyjen, opetuksen tilaratkaisujen ja muiden käytännön järjestelyjen suunnittelu. Aiemmista kouluverkon muutoksista saadut kokemukset viittaavat siihen, että oppilaat ovat pääosin sopeutuneet uusiin kouluyhteisöihin hyvin, kun siirtymävaiheeseen on panostettu riittävästi. Riittävä siirtymäaika mahdollistaa muutoksen toteuttamisen hallitusti ja ennakoitavasti sekä antaa oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle aikaa valmistautua koulun vaihtumiseen.
Keskeistä on, että Kangasniemen kunnassa säilyvät laadukaat ja saavutettavat oppimisen palvelut kaikille lapsille ja nuorille.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Osmo Polas, Sivistys- ja hyvinvointijohtaja, osmo.polas@kangasniemi.fi
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että
1) Vuojalahden koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2028 alkaen, ja että
2) 1.8.2028 alkaen Vuojalahden koulun oppilaaksiottoalue liitetään Kirkonkylän koulun oppilaaksiottoalueeseen ja Vuojalahden koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan perusopetuslain mukaisesti Kalliolan koulu tai Beckerin koulu oppilaan vuosiluokan mukaisesti.
Lisäksi sivistys- ja hyvinvointilautakunta velvoittaa sivistystoimen valmistelemaan oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön siirtymisen siten, että muutoksen vaikutukset oppilaiden koulunkäyntiin, hyvinvointiin ja oppimisen tukeen jäävät mahdollisimman vähäisiksi.