Kunnanhallitus, kokous 4.9.2023

Kuvaus

Mikkelin kaupunki on tehnyt hankehakemuksen Etelä-Savon maakuntaliitolle alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE)-määrärahasta. Hakemus ja hankkeen kuvaus ovat liitteinä. Hankkeen tavoitteena on osallistaa maakunnan avaintoimijat yhteiseen valmisteluun tulevan TE2024 uudistuksen toteuttamiseksi.

Hanke toteutetaan vuoden mittaisena, mutta sen keskeinen tavoite kohdistuu jo alkusyksyyn 2023. Lokakuun viimeiseen päivään mennessä tulee kunnilla olla tiedossa, millaiseen työvoimapalvelualueeseen ne kuuluvat ja onko kyseisellä ratkaisulla edellytykset järjestää työvoimapalvelut vuoden 2025 alusta. Mikäli työvoimapalvelualue kokonaisuudessaan jää työllisen työvoiman osalta alle 20 000, on kyseisten kuntien esitettävä perustelut kyseiselle alitukselle ja riittävän uskottava esitys työvoimapalveluiden toteuttamisen edellytyksistä.

Hankkeen keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti:

• Organisoida työvoimapalvelujen kokonaisuutta valmistelevat asiantuntijaryhmät.
• Johtaa valmisteluryhmien työskentelyä ja tuloksellisuutta niin, että syyskuussa 2023 alkaa konkretisoitua eri valmisteluteemojen johtopäätökset työvoimapalvelujen toteuttamisesta.
• Tiedottaa valmistelun edistymisestä sekä verkostoja että tiedotusvälineitä sekä ottaa vastaan valmisteluihin liittyviä kysymyksiä
• Hankkeella tavoitellaan sitä, että alueella oleva osaaminen työvoimapalvelujen tuottamisessa säilyy muutoksen yhteydessä ja tässä keskeistä on luoda yhteinen tulevaisuuden näkymä sekä kunta- että TE-henkilöstölle.

Hankkeen kustannuksista Kangasniemen kunnan osuus on 1752,00 euroa ja Mikkelin kaupungille on ilmoitettu, että Kangasniemen kunta on mukana hankkeessa, jos se saa myönteisen rahoituspäätöksen. Ilmoitus on tehty sähköpostitse 21.10.2022, jotta hankehakemuksen jättöä on voitu kiirehtiä.

Hankken toteutuksen aikana huomioidaan "Yhdessä" -hanke, jossa tavoitteena on työvoimapalvelujen kehittäminen operatiivisella tasolla. YHDESSÄ - Tulevaisuuden työllisyyspalvelut Mikkelin seudulla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Etelä-Savon ELY-keskukselle tekemä ESR+ -hankehakemus, jonka kokonaiskustannukset ovat 872 188,00 euroa ja omarahoitusosuuteen 174 438,00 euroa on kanavoitu seutuvaliokunnan omarahoitusta ja hanke kohdistuu koko Mikkelin seudulle.

Yhdessä-hankkeen tavoitteena on luoda Mikkelin seudulle uusi monialainen palvelumalli, jossa yhä useampi toimija osallistuu työllisyyden hoitamiseen omasta roolistaan. Hankkeessa kehitetään toimijoiden yhteistyötapoja ja työnkuvia, vähennetään siiloutumista, parannetaan tiedon liikkuvuutta toimijoiden välillä ottamalla käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitetään asiakasohjausta. Näin tuotetaan lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin. Mallin seurauksena edistetään yhdenvertaisuutta ja ehkäistään työvoimapalvelujen kentän monimuotoisuudesta aiheutuvaa syrjintää. Hankkeessa rakennettava palvelumalli pilotoidaan oikeassa asiakasympäristössä.

Hankkeessa parannetaan myös rekrytointivaikeuksista kärsivien alojen ja työnantajien vetovoimaa ja mainekuvaa. Hankkeessa etsitään piilotyöpaikkoja ja klusteroidaan työnantajayrityksiä ns. miniklustereiksi, jotka ovat yksittäistä työnantajaa vetovoimaisempia kansallisessa työmarkkinassa. Klustereihin osallistuvien työnantajayritysten rekrytointiprosesseja kehitetään ja alueen työmahdollisuuksista viestitään miniklusterikohtaises ti Suomessa ja ulkomailla. Työmarkkinoille tulevan työvoiman ja klusteriyritysten kohtaantoa edistetään mm. oppilaitoksissa järjestettävin rekrytointitapahtumin.

Lisäksi hankkeessa edistetään ketterien työllistymismallien käyttöä rekrytointivaikeuksista kärsivillä aloilla. Työ pitää sisällään oppisopimuksen ja yksityisten koulutusten edistämistyötä sekä nykyisten TE-palvelujen tarjoamien ketterien koulutusmallien edistämistyötä. Työ sovitetaan mm. Jotpa-rahoitusohjelmaan siten, ettei synny päällekkäisyyttä. Niistä yrityksistä, joiden työvoimatarvetta ei voida ratkaista ketterin mallein, perustetaan oma miniklusteri ja kokeillaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä rekrytointivaikeuksien ratkaisemiseksi.

Kuvaus

Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtämisen kunnille 1.1.2025 alkaen. Uudistuksella tavoitellaan työllisyyden lisäämistä tuomalla palvelut osaksi kunnan elinvoimatehtävää. Tehtävien järjestymiseksi kunnille siirtyy yleiskatteellista valtionosuutta sekä henkilöstöä TE-​toimistoista sekä KEHA-​ ja ELY-​keskuksista. Lakiin sisältyy kuntien omarahoittaman työttömyysturvan muuttaminen nykyistä kannustavammaksi. Lain mukaisesti kunnat voivat järjestää palvelut itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle (Kuntalaki 8 §).

Kunnat,​ joissa työvoima ylittää 20 000 henkilöä,​ voivat järjestää palvelu itse. Mikäli kunnan työvoima alittaa 20 000 henkilöä,​ kunnan tulee perustaa yhden tai useamman kunnan sisältävä työvoimapalvelualue. Lain mukaan työllisyysalueen tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen,​ työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue sekä siihen tulee lähtökohtaisesti sisällyttää alueen keskuskaupunki. Työvoimapalvelualueen järjestämisvastuu voidaan myöntää poikkeusluvalla alle 20 000 työvoimapohjan omaavalle alueelle.

Mikkelin kaupungissa työvoimapohja täyttää laissa esitetyn 20 000 minimirajan. Mikkelin kaupunki on todennut, että elinvoiman kehittämisen kannalta on kupungille eduksi,​ että tuleva työllisyysalue on laajempi. Mikkelin kaupunki suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti ns. vastuukunnan rooliin,​ mikäli muilla kunnilla on halukkuutta liittyä samaan työvoimapalvelualueeseen Mikkelin kaupungin kanssa.

Järjestämislain 12,​ 13 ja 15 § ja voimaanpanolain 3,​ 4,​ ja 8 § edellyttää kaikkia kuntia ilmoittamaan ratkaisunsa työvoimapalveluiden järjestämisvastuusta. Ilmoituksessa tulee olla kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä tai vaihtoehtoisesti kuntayhtymän perussopimus.Mikäli halukkuutta yhteiseen työvoimapalvelualueeseen ei esiinny,​ Mikkelin kaupungin tulee ilmoittaa päätös järjestää julkiset työvoimapalvelut yksin. Edellä mainitussa ilmoituksessa tulee olla mukana myös järjestämissuunnitelma,​ joka sisältää kannanoton (ilmoituksen) halusta vastaanottaa TE-​hallinnon nyt käytössä olevia toimitiloja. Mikäli työvoimapohja alueella olisi alle 20 000,​ tulisi ilmoituksen mukana olla myös hakemus,​ jossa järjestämislain ehdoista haetaan poikkeuslupaa. Tämä ei koske Mikkelin kaupunkia eikä myöskään samaan työvoimapalvelualueeseen hakeutuvia kuntia.

Mikkelin kaupunki on vastanut kuntien yhteisestä kuntakokeilu hankkeesta ja hankkeesta saadut kokemukset ovat Kangsaniemen kunnan osalta olleet myönteisiä. Kangasnimen kunnassa voidaan todeta, että Mikkelin kaupungin halukkuus järjestää työvoima-alue Etelä-Savossa yhteisesti ympäristökuntien kanssa tukee ratkaisulla koko Etelä-Savon aluetta. 

Mikkelin kaupunki ilmoittaa, että palvelualueen järjestämissuunnitelmassa tulee olla arvio seuraavista asioista:

• Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen
• Palveluiden tuottaminen ja kohdentaminen
• Toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
• Yhteistyötahot ja -​muodot
• Työperäisen maahanmuuton,​ työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
• Varautuminen rakennemuutostilanteisiin

Kyseiset kysymykset tarkentuvat meneillään olevan valmistelun myötä. Jo tässä vaiheessa voidaan tuoda julki periaatteita,​ jotka tulee ottaa huomioon työvoimapalvelualuetta rakentaessa:

• Elinvoiman vahvistaminen julkisilla työvoimapalveluilla
• Paikallisen ja keskitetyn asiantuntemuksen taitava hyödyntäminen
• Annettujen resurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö
• Viranomaispalvelujen tuottaminen yhteisvastuullisesti ja suhteellisesti samansuuruisilla resursoinneilla
• Työvoimapalvelujen suunnittelu alueellisena kokonaisuutena ilman (mahdollisia) kuntarajoja
• Henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntäminen koko alueella
• Aktiivinen yhteistyö organisaatioiden välillä (ns. ekosysteemiajattelu)
• Vaikuttava yhdyspintayhteistyö hyvinvointialueen kanssa
• Tarkoituksenmukaiset ratkaisut tietojärjestelmien ja digitaalisten palveluiden osalta
• Aktiivinen työperäisen maahanmuuton edistäminen ja siihen liittyvän vetovoiman lisääminen
• Vaikuttava yhdyspintatyö koulutusorganisaatioiden kanssa
• Valmisteluun liittyy yhteistoimintavelvoite,​ joka jokaisen uudistukseen liittyvän organisaation tulee täyttää.

Mikkelin kaupunki ilmoittaa, että samaan työvoimapalvelualueeseen aikovan kunnan tulee esittää lisätietopyynnöt suoraan TE2024 E-​Savo hankkeelle. Jokainen kysymys ja tiedustelu on osa valmistelua tulevaa uudistusta varten. Annettu aikataulu edellyttää varsinaisen kuntien välisen sopimuksen valmisteluun riittävää valmisteluaikaa tiedossa olevan tahtotilan pohjalta. 

Mikkelin kaupungin kanssa samaan työvoimapalvelualueeseen tahtovia kuntia pyydetään ilmoittamaan Mikkelin kaupungille kantansa 31.5.2023 mennessä. Ilmoituksessa tulee olla seuraavat asiat:

• Valtuutetaan Mikkelin kaupunki valmistelemaan yhteistä työvoimapalvelualuetta,​ jonka valmisteluun kunta ilmoittautuu
• Nimeää kunnasta yhteyshenkilön viranhaltijoiden valmistelutyön projektiryhmään
• sekä ohjausryhmään kunnanjohdon edustajat

Mikkelin kaupungin vastuuvalmistelijana toimii työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö/ kokeilujohtaja Pekka Patama

TE2024 uudistuksen ensimmäisen vaiheen (työvoimapalvelualueiden muotoutuminen) aikataulu on tiukka. Työvoimapalvelualueeseen mukaan tulevien kuntien valtuustopäätökset tulee olla tehtynä viimeistään 18.9.2023,​ joka mahdollistaa päätösten lainvoimaisuuden ja sopimuksen allekirjoittamisen lain edellyttämässä määräajassa.

Kuvaus

Mikkelin kaupunki tiedustelee pöytäkirjaotteellaan 17.4.2023 Kangasniemen kunnan halukkuutta muodostaa yhteinen työvoimapalvelualue. Eduskunta hyväksyi 1.3.23 julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtämisen kunnille 1.1.2025 alkaen. Uudistuksella tavoitellaan työllisyyden lisäämistä tuomalla palvelut osaksi kunnan elinvoimatehtävää. Tehtävien järjestymiseksi kunnille siirtyy yleiskatteellista valtionosuutta sekä henkilöstöä TE-toimistoista sekä KEHA- ja ELY-keskuksista. Lakiin sisältyy kuntien omarahoittaman työttömyysturvan muuttaminen nykyistä kannustavammaksi, joka tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että kunnan maksaman työmarkkinatuen kuntaosuuden rajat laskevat niin, että kustannukset siirtyvät kunnille jo työttömyyden aikaisemmassa vaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on laskenut, että TE24-uudistuksesta kunnille aiheutuvat kertaluontoiset kustannukset ovat noin 15 - 25 miljoonaa euroa ja jatkuvien tietojärjestelmäkustannusten suuruus on 5 - 10 miljoonaa euroa. Muutoskustannukset korvataan osana valtionosuuksia. Laskennallisesti Etelä-Savon TE-toimistosta siirtyy Kangasniemen kuntaan 3,7 henkilöä.

Kunnat voivat järjestää palvelut itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle (Kuntalaki 8§). Kunnat, joissa työvoima ylittää 20 000 henkilöä, voivat järjestää palvelut itse. Mikäli kunnan työvoima alittaa 20 000 henkilöä, kunnan tulee perustaa yhden tai useamman kunnan sisältävä työvoimapalvelualue. Lain mukaan työllisyysalueen tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue sekä siihen tulee lähtökohtaisesti sisällyttää alueen keskuskaupunki. Työvoimapalvelualueen järjestämisvastuu voidaan myöntää poikkeusluvalla alle 20 000 työvoimapohjan omaavalle alueelle.

Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja ilmoitettava siitä valtuustojen lainvoimaisilla päätöksillä työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä. Kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava Työ- ja elinkeinoministeriölle sopimus yhteisestä toimielimestä tai kuntayhtymän perussopimus. Kuntayhtymä tai vastuukunta voi myös sopia työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä eli tehdä sopimuksen viranomaistehtävän hoitamisesta virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi kuntalain 54 § mukaisesti. Mikkelin kaupungin tiedustelu tarkoittaisi sitä, että työvoimapalvelualueelle muodostuisi vastuukuntamallin mukainen toimielin.

Sopimuksessa sovitaan mm. päätöksenteko- ja äänivaltakysymyksistä sekä kustannusten jakamisesta. Sopimus on toimitettava ministeriölle kahden viikon kuluessa sen hyväksymisestä. Ilmoituksessa tulee olla mukana myös järjestämissuunnitelma. Siinä tulee olla arvio seuraavista asioista:

• Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen
•  Palveluiden tuottaminen ja kohdentaminen
• Toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
• Yhteistyötahot ja -muodot
• Työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
• Varautuminen rakennemuutostilanteisiin

Järjestämissuunnitelman laatimisen aikataulu on tiukka. Työvoimapalvelualueeseen mukaan tulevien kuntien valtuustopäätökset tulee olla tehtynä viimeistään 18.9.2023 kokouksessa tai sitä ennen. Näin kuntien sopimukseen jää vajaa viikko valtuustojen päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

TE-uudistus luo työvoimapalveluista kunnille uuden valtionosuustehtävän, jonka kustannukset korvataan täysimääräisesti valtionosuuksina. Valtakunnan tasolla siirtyvien palvelujen tulot ja menot ovat 660 miljoonaa euroa. Uudistuksessa siirtyvät työttömyysturvamenojen maksuvastuut kompensoidaan poikkileikkaustilanteessa 260 miljoonan euron summalla, jota korotetaan vuosittain indeksillä. Jatkossa kunnan työttömyysturvamenot määräytyvät työttömänä olleiden työnhakijoiden perusteella. Keskimäärin työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen tulee muodostamaan noin 12 % koko kuntataloudesta.

Mikkelin kaupunki on aloittanut uudistuksen valmistelutyön Etelä-Savon maakuntaliiton rahoittamassa TE2024 E-Savo -hankkeessa, joka käynnistyi huhtikuussa 2023. Kangasniemen kunta on hankkeessa mukana. Hankkeen tehtävänä on organisoida työvoimapalvelujen kokonaisuutta valmistelevat asiantuntijaryhmät ja koordinoida niiden työskentelyä. Työryhmät ovat: henkilöasiakaspalvelut, yrityspalvelut, koulutus, yhdyspinnat hyvinvointialueelle, henkilöstön sijoittuminen, palvelualueiden väliset sopimukset, asiakastietojärjestelmät sekä toimitilat ja -pisteet.

Kangasniemen kunta on tehnyt määrätietoisesti työtä työllisyyspalveluiden kehittämiseksi, jotta paikalliset työllisyyspalvelut olisivat saatavilla lähipalveluna ja paikalliset moniammatilliset verkostot olisivat hyödynnettävissä täysimittaisesti. Nämä verkostot muodostuvat mm. Eloisan sote-palveluista, TE-palveluista, paikallisista työnantajista ja yhdistyksistä. Osaltaan kehittämisellä on pyritty vastaamaan TE24-uudistuksen myötä kunnille tuleviin uusiin velvoitteisiin. Kangasniemi pitääkin erittäin tärkeänä sitä, että lähipalvelut ovat myös jatkossa saatavilla. Odotuksena on, että TE-uudistus muodostaa mahdollisuuden tehdä tuloksellista työllisyys- ja elinvoimapolitiikkaa, kun valtion hoitaman työllisyydenhoidon, kunnan oman työllisyydenhoidon ja elinkeinotoimen resursseja voidaan yhdistää ja käyttää paikallisten lähtökohtien mukaisesti.

Riskinä uudistuksessa voidaan pitää palvelujen toteutuksen siirtymistä liian kauas paikalliselta tasolta, jolloin uudistuksen tavoitteena olevaa synergiaetua ei saavuteta ja kunnan kustannukset kasvavat. Elinvoimapolitiikka korostuu sote-uudistuksen jälkeisen ajan kuntien toiminnassa sivistys- ja hyvinvointitehtävien lisäksi.

Mikkelin seutu muodostaa lain tarkoittaman yhtenäisen työvoima-alueen, jonka hyvin toimivat työmarkkinat ovat kaikkien alueen kuntien intressissä. Mikkelin maalaismaiset kehyskunnat muodostavat omaleimaisen kokonaisuutensa työssäkäyntialueella, joka tulee ottaa yhteisessä valmistelussa huomioon. Kangasniemen kunta edellyttää, että kaikissa Mikkelin kaupungin nimeämissä uudistuksen valmistelutyöryhmissä on mukana myös kehyskuntien edustus.

Kuvaus

Kangasniemen kunnanhallitus on päättänyt,​ että se

1. Valtuuttaa Mikkelin kaupungin valmistelemaan yhteistä työvoimapalvelualuetta,​ jonka valmisteluun Kangasniemen kunta ilmoittautuu,​

2. Nimeää Kangasniemen kunnan yhteyshenkilöksi työllisyyskoordinaattori Helena Vartiaisen viranhaltijoiden valmistelutyön projektiryhmään sekä hallintojohtaja Sari Linturi-​Sahlmanin ohjausryhmään

3. hyväksyy Mikkelin kaupungin vastuuvalmistelijaksi työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö/kokeilujohtaja Pekka Pataman

Lisäksi Kangasniemen kunta edellyttää,​ että kaikissa Mikkelin kaupungin nimeämissä uudistuksen valmistelutyöryhmissä on mukana myös kehyskuntien edustus.