Kuvaus
Annilan ranta-asemakaava on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen. Kaavaluonnos oli nähtävillä 27.3.2025 – 27.4.2025. Kaavasta tehtiin 2 huomautusta. Viranomaislausunnot pyydettiin samalla ja niitä jätettiin 5 kappaletta. Tiivistelmät ja vastineet ovat alla.
1.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen (liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue) lausunto 25.4.2025
Ranta-asemakaava ei varsinaisesti rajaudu maantiehen 446 (Hankasalmentie), mutta kiinteistö (213-421-8-39), jota kaavoitus koskee, rajautuu maantiekiinteistöön. Olemassa oleville, kaavaan kuulumattomille naapuritiloille on oleva ajoyhteys Hankasalmentieltä.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen rekisteritiedoissa ei ole tietoa em. liittymän statuksesta. Ympärivuotisen asuinrakennuksen rakentaminen edellyttänee liittymän käyttötarkoituksen muutosluvan hakemista Pirkanmaan ELY-keskuksen Liikenteen keskitetyistä asiakaspalveluista. ELY-keskus pyrkii osaltaan selvittämään liittymän statusta ennen kaavaehdotusta. Ennen rakentamiseen ryhtymistä tulee viimeistään varmistaa, että ajoneuvoliittymä Hankasalmentieltä soveltuu asuinkiinteistön liittymäksi (jätehuolto-/pela yms. raskaat ajoneuvot).
Kaavaluonnokseen ei Liikenne -vastuualueella ole varsinaista huomautettavaa.
Vastine: Liittymän status on selvitetty ennen ehdotusvaihetta. Liittymä soveltuu asuinkiinteistön liittymäksi. Maanomistaja vastaa siitä, että liittymä on asianmukaisessa kunnossa. Ei ole estettä sille, että liittymä olisi ympärivuotisessa käytössä. Lisätään selostukseen vielä kuva liittymästä. Tarvittaessa liittymää voi parantaa tulevaisuudessa (esim. leventää). Muilta osin merkitään tiedoksi.
2.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen lausunto 30.3.2025
Etelä-Savon pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavoitukseen.
Vastine: Merkitään tiedoksi.
3.
Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto 1.4.2025
Kaavaselostuksen mukaan emätilan (kaavaselostuksessa ”kantatila”) mitoitus on viisi rakennuspaikkaa, joista kolmen ollessa jo rakennettuja (yksi Varpanen -järven rannalla), jää kaavaan osoitettavaksi kaksi rakennuspaikkaa. Kaavan perusteena oleva emätila on kaavaselostuksen mukaan jaettu kahteen kookkaaseen osaan (8-16 ja 8-17) vuonna 1972, mutta maanomistajien tasapuoliseen kohteluun vedoten näitä laajempia kokonaisuuksia on päädytty käsittelemään omina emätiloinaan.
Rantarakentamisoikeuksien mitoituksessa käytetään ns. poikkileikkausajankohtana pääsääntöisesti vuotta 1969 eikä selostuksesta käy ilmi miksi kyseinen menettely ei tuottaisi maanomistajien tasapuoliseen kohteluun perustuvaa kaavaratkaisua myös Annilan tapauksessa. Mitoitustarkastelu sisältää myös muuta epäselvyyttä, minkä vuoksi ELY-keskus ei katso mahdolliseksi arvioida mitoituksen oikeudenmukaisuutta. ELY-keskus katsoo, että mitoitus edellyttää yksityiskohtaisempaa tarkastelua ja perusteluja ja korostaa, että Kangasniemen rannoilla tulisi noudattaa samoja mitoitusperiaatteita.
Vastine: Mitoitus on tarkistettu ja sitä selkiytetään hieman selostukseen. Kunnalla on laaja liikkumavara päättäessään mitoitusperusteista. Vuoden 1972 ratkaisulla on haluttu turvata maanomistajien tasapuolinen kohtelu eli lohkotut rakennuspaikat rasittavat juuri sitä tilaa, joka on saanut hyödyn lohkotilojen myynnistä. Tätä periaatetta on noudatettu myös kaikissa kunnan yleiskaavoissa. Lisätään selostukseen havainnollistava kartta, jossa näkyvät aiemmin pohjoiselta osa-alueelta lohkotut tontit.
Kaava-alue käsittää vain Ylemmäisen ranta-aluetta, joten selostuksessa kantatilaksi nimetystä tilasta Varpasen rannalle sijoittuva osa sekä kantatilan kaksi aiemmin Ylemmäiselle rakennettua tilaa eivät sisälly suunnittelualueeseen. Alueidenkäyttölain (AKL 132/1999) 74.2 §:n mukaan maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus, joten kaava-alueen rajausta on syytä vielä pohtia. Samaten on hyvä pohtia, onko kyse ranta-asemakaavasta, jos puolet rakennuspaikoista osoitetaan pysyvään asumiseen.
Vastine: Suunnittelualueen keskelle ja kaavoituksen ulkopuolelle jää kaksi tonttia, joiden maanomistajat ovat ilmoittaneet, etteivät lähde mukaan kaavoitukseen (ks. huomautus A). Suunnittelualue sijaitsee siten poikkeuksellisella paikalla, että se on lähellä infrastruktuuria (tieyhteys, kunnallistekniikka) mutta myös kesämökkeilyyn sopivan rauhallisen vesistön rannalla. Alueen sijainti mahdollistaa siis sekä pysyvän että loma-asumisen. Lähialueella on sekä loma-asuntoja että omakotitaloja ja maatilarakennuksia. Kaavan laatiminen on lähtenyt maanomistajan aloitteesta, jolloin ranta-asemakaava on ensisijainen työkalu.
Kaavan vaikutusten arviointia tulee täydentää, esim. pysyvän asumisen rakennuspaikan vaikutuksia ei arvioida lainkaan eikä ratkaisua myöskään perustella.
Vastine: Täydennetään vaikutusten arviointia etenkin pysyvän asumisen mahdollistavan AO-r rakennuspaikan osalta.
Kaavaluonnoksessa uudet rakennuspaikat on sijoitettu erilleen nyt jo erilleen toisistaan rakennettujen rakennuspaikkojen lomaan siten, että kaava-alueen pisin vapaa rakentamaton rantaosuus jää reippaasti alle 200 metrin. ELY-keskus pitää ratkaisua varsin huonona kaavoituksena ja suosittelee sijoittamaan rakennuspaikat ryhmiin. ELY-keskus korostaa muutoinkin laajempaan tarkasteluun (mm. kyseisen vesistön ominaispiirteet ja tila) perustuvaa suunnittelua sekä huomioimaan kaiken kaikkiaan alueidenkäyttölain (AKL 132/1999) 73 §:n ranta-alueiden loma-asutusta koskevat yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset.
Vastine: Suunnittelussa on tiedostettu, että vapaata rantaa tulisi säilyä alueella. Maanomistajien toiveena on ollut säilyttää etäisyyttä naapureihin, minkä vuoksi luonnoksessa paikat sijoiteltiin erilleen. Luonnosvaiheen jälkeen on kuitenkin keskusteltu maanomistajien kanssa ja RA-tontti on siirretty kiinni kiinteistön 8-20 rajaan. Tällöin myös pohjoiseen muodostuu pidempi yhtenäinen vapaan rannan jakso. Suunnittelualueen keskellä jäävien kahden tilan omistajat eivät ole halunneet lähteä mukaan kaavan laatimiseen (ks. huomautus).
Tarkennus ELY:n lausuntoon 12.5.2025
Ylemmäisen rannalla, vastapäätä kaavaluonnokseen suunniteltua AO-tonttia, sijaitsee asuttu sääksen pesä. Sääksi on pesintäaikaan (1.4. alkaen elo-syyskuulle, kun poikaset lähtevät muutolle) erittäin herkkä häiriölle. Häiriövyöhykkeeksi kutsutaan aluetta pesän ympärillä, jolla tapahtuva pesimäaikainen toiminta voi häiritä sääksen pesintää jopa niin, että pesintä epäonnistuu. Sääksellä tämä vyöhyke on 500 metriä pesältä. Käytännössä sääksiemot keskeyttävät haudonnan ja poikasten ruokinnan aina, kun havaitsevat häiriön, ja nousevat pesältä lentoon. Tämä voi johtaa pesinnän epäonnistumiseen ja poikasten kuolemaan.
Ajattelin kaavaa läpi käydessäni, että AO-tontin sijainti ei ole sinänsä ongelma, koska sääksen pesälle on matkaa n. 200 metriä, jolloin sääksen pesintä voidaan turvata jättämällä tarpeeksi näköestettä pesän ja rakennusten väliin, ja huomioimalla pesintäaika rakentamisen aikana, kun häiriö on suurta. Lisäksi alle 150 metrin päässä pesästä on jo rakennettu, ja ympärillä 500 m säteellä on jo useita rakennuksia. Kuitenkin viime viikolla keskustelin meidän lintuasiantuntijamme kanssa vielä aiheesta, ja tulimme tulokseen, että rantapuuston säilyttämisestä AO-tontilla olisi hyvä olla velvoittavampi määräys, kuin mitä nyt luonnoksessa oli yleismääräyksissä. Muutoin näkyvyys pesältä järven yli AO-tontille on liian hyvä. Lisäksi kaavaan olisi hyvä sisällyttää maininta sääksen pesinnän läheisyydestä (tarkka pesäpaikka on salattua tietoa), ja jollakin tavalla ottaa huomioon, että rakentamisen aikaista häiriötä olisi vältettävä vähintään kevään ja alkukesän ajan. Tämä toki on rakentamisluvan aikaista asiaa, mutta siinä vaiheessa sääkseä ei välttämättä osata ottaa lupaharkinnassa huomioon, jos tästä ei ole kaavassa mainintaa.
Vastine: Lisätään AO-r-tontille osa-aluemerkintänä istutettava alueen osa, jolla rantapuusto velvoitetaan säilyttämään. Lisätään myös erillinen yleinen määräys, että uhanalaisen lajin pesä sijaitsee lähistöllä ja rakentamisen aikaista häiriötä on vältettävä kevään ja alkukesän aikana. Selostukseen täydennetään tiedot sääksen esiintymisestä alueella.
4.
Kangasniemen kunnan rakennusvalvonnan lausunto 7.4.2025
Rakennusvalvonnalla ei ole huomautettavaa vireillä olevasta ranta-asemakaavaluonnoksesta.
Vastine: Merkitään tiedoksi.
5.
Riihisaari – Savonlinnan museon lausunto 11.4.2025
Kaava-alue on rakentamatonta eikä alueella sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava-luonnokseen ei ole huomautettavaa rakennetun kulttuuriympäristön tai arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.
Vastine: Merkitään tiedoksi.
6.
Huomautus A. 6.4.2025
Osakkaat omistavat naapurikiinteistön 213-421-8-20 HORNA Ylemmäisen rannalla. Kesämökki on rakennettu vuonna 1974. Huomauttajat eivät osallistu kaavan laatimiskuluihin eikä uusien tieliittymien rakennuskustannuksiin.
Vastine: Merkitään tiedoksi. Kyseinen kiinteistö jää ranta-asemakaavan ulkopuolelle, vaikka se sijaitseekin kaavan suunnittelualueen keskellä (aukko kartalla). Huomautuksen tehneille maanomistajille ei koidu muutoksista kuluja.
7.
Huomautus B. 16.4.2025
Huomauttaja vastustaa Ylimmäisen rannalle lisärakentamista. Järvi kuormittuu liikaa ja rauha järkkyy. Muutaman kilometrin päässä on järvi, jossa on liikaa mökkejä. Tämä työllistää poliisia ja kukaan ei nauti rannalla asumisesta. Huomauttajan mökki on vastarannalla saaressa. Huomauttaja ei halua lisärakentamista eikä kaavoitusta.
Vastine: Kaavaratkaisussa on otettu huomioon luontoselvitys ja viranomaiskommenttien reunaehdot. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja oikeus ranta-asemakaavan laadintaan perustuu alueidenkäyttölakiin (AKL 74 §).
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Mikko Korhonen, tekninen johtaja, mikko.korhonen@kangasniemi.fi
Tekninen lautakunta toteaa, että kaavaratkaisu voidaan hyväksyä sekä mitoituksen että rakennuspaikkojen sijoituksen suhteen ja esittää kunnanhallitukselle, että 26.5.2025 päivätty ehdotus Annilan ranta-asemakaavaksi asetetaan MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään Etelä-Savon ELY- keskuksen, Pohjois-Savon ELY- keskuksen, Etelä-Savon maakuntaliiton, Riihisaari - Savonlinnan museon / Etelä-Savon alueellinen vastuumuseon, Eloisa/Etelä-Savon pelastuslaitoksen, Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden ja Kangasniemen kunnan rakennusvalvonnan lausunnot.