Kunnanvaltuusto, kokous 19.5.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 21 Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040

KNGDno-2025-511

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Mikko Korhonen, tekninen johtaja, mikko.korhonen@kangasniemi.fi

Kuvaus

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä, niitä palvelevista liikenneverkoista, liikenteen palveluista, liikennevälineistä, liikennettä ohjaavista järjestelmistä, viestintäyhteyksistä ja liikennetiedosta.

Liikennejärjestelmän suunnittelu on strategista pitkän aikajänteen suunnittelua, jota tehdään eri tasoilla. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12 -suunnitelma, päivityksessä) linjaa valtakunnallista liikennepolitiikkaa ja ohjaa pitkäjänteisesti Suomen liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Itä-Suomen liikennestrategia (2023) antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Etelä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma (2024) on osa maakunnan aluekehittämisen strategista kokonaisuutta. Mikkelin seudun ensimmäinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS) valmistui vuonna 2011, ja sen rinnalla seudulle tehtiin maankäytön rakennemalli. Liikennejärjestelmän suunnittelutasot eivät ole maankäyttöä ohjaavien kaavojen tapaan keskenään hierarkkisia, vaan tasojen välillä käydään vuoropuhelua suunnitelmien yhteensovittamiseksi.

Keskeisistä sidosryhmien edustajista koostuva seudullinen liikennejärjestelmätyöryhmä ohjaa ja koordinoi Mikkelin seudunliikennejärjestelmätyötä ja valmistelee ja seuraa aiesopimuksen toimenpiteitä. Työryhmässä ovat edustettuina seudun kuntien lisäksi Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa), Mikkelin kehittämisyhtiö Miksei Oy, Liikenneturva, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus, Väylävirasto ja Traficom. Työryhmän toiminta on vakiintunut. Työryhmä kokoontuu 4 kertaa vuodessa.  Seudullista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ei ole päivitetty, mutta liikennejärjestelmän kehittämisen noin nelivuotista aiesopimusta on päivitetty säännöllisesti. Nykyinen aiesopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun.

Mikkelin seudun uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma tähtää vuoteen 2040. Epävarmaksi ja epävakaaksi muuttunut toimintaympäristö edellyttää uudenlaista sopeutumiskykyä ja varautumista myös liikennejärjestelmän suunnittelulta. Seudun haastava väestökehitys, heikot julkistalouden näkymät ja päästövähennysvelvoitteet asettavat keskeiset reunaehdot myös liikennejärjestelmän kehittämistarpeille ja -mahdollisuuksille. Toimintaympäristön merkittävimmiksi muutostekijöiksi Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tunnistettiin vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen, kokonaisturvallisuuden kehitys, elinkeinorakenteen muutos ja kausiasukkaiden määrä.

Toimintaympäristömuutosten lisäksi suunnitelman laadintaa ohjasivat edellä mainittujen liikennestrategioiden ohella Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma (2023), maakunnan ilmastotyö, kuntien strategiat ja ilmasto-ohjelmat, Pohjois-Savon ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma ja teema- ja kulkutapakohtaiset edistämisohjelmat.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisen painotuksia ovat tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen, liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkeminen nykyistä vahvemmin ilmasto- ja hyvinvointityöhön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun kumppanuusnäkökulman vahvistaminen. Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalvelujen järjestäjänä alueella on otettu huomioon työssä. Valtion aluehallintoa uudistetaan Orpon hallitusohjelman mukaisesti – vuoden 2026 alussa Suomeen perustetaan kymmenen uutta elinvoimakeskusta.

Ulkoisen vuorovaikutuksen keskeisimmät sidosryhmät olivat elinkeinoelämä ja kuntapäättäjät. Työn alussa toteutettiin päättäjä- ja viranhaltijakysely ja tehtiin elinkeinoelämän haastatteluja. Työn aikana pidettiin kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä käsiteltiin suunnitelman tavoitteita ja jälkimmäisessä tavoitteita tukevia toimenpiteitä, tehtäviä ja prosesseja. Työssä ei tehty asukasvuorovaikutusta, mutta aiempia teemakohtaisia selvityksiä hyödynnettiin käyttäjätarpeiden tunnistamisessa.

Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on muodostettu edellä esitettyjen laaja-alaisempien suunnitelmien ja strategioiden pohjalta, mutta niitä on työstetty yhteistyössä seudun toimijoiden kanssa sellaiseen suuntaan, joka parhaiten soveltuu Mikkelin seudun erityispiirteisiin. Tavoitteet on muotoiltu neljän pääteeman alle: saavutettavuus, turvallisuus, kestävyys ja tasa-arvoisuus.

Liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpideohjelma rakentuu tavoitteille ja nojaa ns. neliporrasperiaatteeseen, jossa pyritään turvaamaan tavoiteltava palvelutaso pienin askelin ja kustannustietoisesti erityyppisiä keinoja yhdistämällä ja ketjuttamalla. Suunnitelman toimenpiteet on valikoitu siten, että ne ovat seudullisten toimijoiden edistettävissä ja ne tarkentavat erityisesti valtakunnallisia, ylimaakunnallisia ja maakunnallisia toimenpiteitä. Toimenpideohjelma on luokiteltu kolmeen toimenpideluokkaan: 1) strateginen perusta, 2) liikenneverkot ja 3) liikenteen palvelut ja liikkumisen ohjaus. Toimenpideluokkien alla on esitetty 13 toimenpidekokonaisuutta. Kokonaisuudet muodostuvat toimista ja tehtävistä, jotka on ohjelmoitu toteutettavuuden, toteutusjärjestyksen ja aiesopimuksen päivittämisen näkökulmista. Varsinaisten toimenpiteiden lisäksi ohjelmassa esitetyt merkittävät infrakohteet lukeutuvat liikenneverkon turvaamisen luokkaan. Niiden edistämisvastuu on pitkälti muiden kuin seudun toimijoiden omissa käsissä, mistä syystä ne ovat luonteeltaan vaikuttamistyön kautta edistettäviä.

Suunnitelman toteutus pohjautuu säännöllisesti noin neljän-viiden vuoden välein päivitettävään Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimukseen. Suunnitelman valmistuttua liikennejärjestelmätyöryhmä päivittää aiesopimuksen, joka viedään sopimusorganisaatioiden päätöksentekoon. Aiesopimuksessa sovitaan lähivuosina edistettävistä kehittämistoimenpiteistä. Liikennejärjestelmätyöryhmä ohjelmoi vuosittain toimenpiteet. Toimenpiteiden toteuttamisesta ja kustannusjaosta tehdään erilliset päätökset. Liikennejärjestelmäsuunnitelman jalkautukseen liittyvät läheisesti kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät ja hyvinvointialue sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalvelujen järjestäjänä.

Suunnitelman seuranta käsittää sekä tehtyjen toimenpiteiden toteutumisen seurannan, että vaikuttavuuden arvioinnin. Mikkelin seudulla seurataan aiesopimuksen toimien lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistymistä ja toteutumista. Vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi tehdään parhaillaan Itä-Suomi-tason kehittämistyötä, jossa kehitettävä toimintamalli seurantamittareineen otetaan jatkossa käyttöön myös Mikkelin seudulla.

Päätösehdotus

Esittelijä

Mikko Korhonen, tekninen johtaja, mikko.korhonen@kangasniemi.fi

Tekninen lautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja esittää sen edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.
________

Valmistelija

Mikko Korhonen, tekninen johtaja, mikko.korhonen@kangasniemi.fi

Kuvaus

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä, niitä palvelevista liikenneverkoista, liikenteen palveluista, liikennevälineistä, liikennettä ohjaavista järjestelmistä, viestintäyhteyksistä ja liikennetiedosta.

Liikennejärjestelmän suunnittelu on strategista pitkän aikajänteen suunnittelua, jota tehdään eri tasoilla. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12 -suunnitelma, päivityksessä) linjaa valtakunnallista liikennepolitiikkaa ja ohjaa pitkäjänteisesti Suomen liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Itä-Suomen liikennestrategia (2023) antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Etelä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma (2024) on osa maakunnan aluekehittämisen strategista kokonaisuutta. Mikkelin seudun ensimmäinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS) valmistui vuonna 2011, ja sen rinnalla seudulle tehtiin maankäytön rakennemalli. Liikennejärjestelmän suunnittelutasot eivät ole maankäyttöä ohjaavien kaavojen tapaan keskenään hierarkkisia, vaan tasojen välillä käydään vuoropuhelua suunnitelmien yhteensovittamiseksi.

Keskeisistä sidosryhmien edustajista koostuva seudullinen liikennejärjestelmätyöryhmä ohjaa ja koordinoi Mikkelin seudunliikennejärjestelmätyötä ja valmistelee ja seuraa aiesopimuksen toimenpiteitä. Työryhmässä ovat edustettuina seudun kuntien lisäksi Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa), Mikkelin kehittämisyhtiö Miksei Oy, Liikenneturva, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus, Väylävirasto ja Traficom. Työryhmän toiminta on vakiintunut. Työryhmä kokoontuu 4 kertaa vuodessa.  Seudullista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ei ole päivitetty, mutta liikennejärjestelmän kehittämisen noin nelivuotista aiesopimusta on päivitetty säännöllisesti. Nykyinen aiesopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun.

Mikkelin seudun uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma tähtää vuoteen 2040. Epävarmaksi ja epävakaaksi muuttunut toimintaympäristö edellyttää uudenlaista sopeutumiskykyä ja varautumista myös liikennejärjestelmän suunnittelulta. Seudun haastava väestökehitys, heikot julkistalouden näkymät ja päästövähennysvelvoitteet asettavat keskeiset reunaehdot myös liikennejärjestelmän kehittämistarpeille ja -mahdollisuuksille. Toimintaympäristön merkittävimmiksi muutostekijöiksi Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tunnistettiin vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen, kokonaisturvallisuuden kehitys, elinkeinorakenteen muutos ja kausiasukkaiden määrä.

Toimintaympäristömuutosten lisäksi suunnitelman laadintaa ohjasivat edellä mainittujen liikennestrategioiden ohella Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma (2023), maakunnan ilmastotyö, kuntien strategiat ja ilmasto-ohjelmat, Pohjois-Savon ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma ja teema- ja kulkutapakohtaiset edistämisohjelmat.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisen painotuksia ovat tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen, liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkeminen nykyistä vahvemmin ilmasto- ja hyvinvointityöhön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun kumppanuusnäkökulman vahvistaminen. Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalvelujen järjestäjänä alueella on otettu huomioon työssä. Valtion aluehallintoa uudistetaan Orpon hallitusohjelman mukaisesti – vuoden 2026 alussa Suomeen perustetaan kymmenen uutta elinvoimakeskusta.

Ulkoisen vuorovaikutuksen keskeisimmät sidosryhmät olivat elinkeinoelämä ja kuntapäättäjät. Työn alussa toteutettiin päättäjä- ja viranhaltijakysely ja tehtiin elinkeinoelämän haastatteluja. Työn aikana pidettiin kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä käsiteltiin suunnitelman tavoitteita ja jälkimmäisessä tavoitteita tukevia toimenpiteitä, tehtäviä ja prosesseja. Työssä ei tehty asukasvuorovaikutusta, mutta aiempia teemakohtaisia selvityksiä hyödynnettiin käyttäjätarpeiden tunnistamisessa.

Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on muodostettu edellä esitettyjen laaja-alaisempien suunnitelmien ja strategioiden pohjalta, mutta niitä on työstetty yhteistyössä seudun toimijoiden kanssa sellaiseen suuntaan, joka parhaiten soveltuu Mikkelin seudun erityispiirteisiin. Tavoitteet on muotoiltu neljän pääteeman alle: saavutettavuus, turvallisuus, kestävyys ja tasa-arvoisuus.

Liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpideohjelma rakentuu tavoitteille ja nojaa ns. neliporrasperiaatteeseen, jossa pyritään turvaamaan tavoiteltava palvelutaso pienin askelin ja kustannustietoisesti erityyppisiä keinoja yhdistämällä ja ketjuttamalla. Suunnitelman toimenpiteet on valikoitu siten, että ne ovat seudullisten toimijoiden edistettävissä ja ne tarkentavat erityisesti valtakunnallisia, ylimaakunnallisia ja maakunnallisia toimenpiteitä. Toimenpideohjelma on luokiteltu kolmeen toimenpideluokkaan: 1) strateginen perusta, 2) liikenneverkot ja 3) liikenteen palvelut ja liikkumisen ohjaus. Toimenpideluokkien alla on esitetty 13 toimenpidekokonaisuutta. Kokonaisuudet muodostuvat toimista ja tehtävistä, jotka on ohjelmoitu toteutettavuuden, toteutusjärjestyksen ja aiesopimuksen päivittämisen näkökulmista. Varsinaisten toimenpiteiden lisäksi ohjelmassa esitetyt merkittävät infrakohteet lukeutuvat liikenneverkon turvaamisen luokkaan. Niiden edistämisvastuu on pitkälti muiden kuin seudun toimijoiden omissa käsissä, mistä syystä ne ovat luonteeltaan vaikuttamistyön kautta edistettäviä.

Suunnitelman toteutus pohjautuu säännöllisesti noin neljän-viiden vuoden välein päivitettävään Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimukseen. Suunnitelman valmistuttua liikennejärjestelmätyöryhmä päivittää aiesopimuksen, joka viedään sopimusorganisaatioiden päätöksentekoon. Aiesopimuksessa sovitaan lähivuosina edistettävistä kehittämistoimenpiteistä. Liikennejärjestelmätyöryhmä ohjelmoi vuosittain toimenpiteet. Toimenpiteiden toteuttamisesta ja kustannusjaosta tehdään erilliset päätökset. Liikennejärjestelmäsuunnitelman jalkautukseen liittyvät läheisesti kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät ja hyvinvointialue sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalvelujen järjestäjänä.

Suunnitelman seuranta käsittää sekä tehtyjen toimenpiteiden toteutumisen seurannan, että vaikuttavuuden arvioinnin. Mikkelin seudulla seurataan aiesopimuksen toimien lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistymistä ja toteutumista. Vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi tehdään parhaillaan Itä-Suomi-tason kehittämistyötä, jossa kehitettävä toimintamalli seurantamittareineen otetaan jatkossa käyttöön myös Mikkelin seudulla.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kimmo Kainulainen, Kunnanjohtaja, kimmo.kainulainen@kangasniemi.fi

Kunnanhallitus esittää valtuustolle teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksymistä.

Päätös

Mikko Korhonen toimi asiantuntijana pykälän esittelyssä.

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus esittää valtuustolle teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksymistä.

Päätös

Mikko Korhonen toimi asiantuntijana pykälän esittelyssä.

Päätösehdotus hyväksyttiin.
 


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitusohje kuntalain 135 § mukaisesti hallinto-oikeuteen

Valitusoikeus ja valitusperusteet

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella kuntalain 135 § mukaisesti.

Kunnallisvalituksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu
  • tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä
  • kunnan jäsen
  • oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. 

Päätöksen tiedoksianto ja valitusaika

Valtuuston, kunnanhallituksen, ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa Kangasniemen kunnan kotisivuilla, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.  

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaatitodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valituaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä päivänä sen jälkeen. 

Valituskirjelmän sisältö 

Kunnallisvalitus tehdään kirjallisesti. Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitetussa valituskirjelmässä on ilmoitettava

  1. päätös, johon haetaan muutosta
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä
  3. perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai muun laatijan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksenlaatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Kirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmän liitteet

  1. päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle 

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.     

Valituksen perilletoimittaminen ja valitusviranomainen

Valitus on toimitettava Itä-Suomen hallinto-oikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla asiakirjat voidaan lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ennättävät perille ennen valitusajan päättymistä.

Itä-Suomen hallinto-oikeus
Minna Canthin katu 64, PL 1744
70101 KUOPIO
puh: 029 56 42502
fax: 029 56 42501
ita-suomi.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Lisätietoja

Oikeusministeriön asetus (207/2023) tuomioistuinmaksulain 2 §:ssa säädettyjen maksujen
tarkistamisesta on astunut  
voimaan 16.2.2023. Tämän asetuksen nojalla muutoksenhakijalta
peritään oikeudenkäyntimaksu  hallinto-oikeudessa 250 €. Tällä uudella asetuksella on
tarkistettu tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä 
maksuista annettua lakia (1455/2015).