Kunnanvaltuusto, kokous 29.5.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 33 Mikkelin kaupungin tiedustelu Etelä-Savon kunnille yhteisen työvoimapalvelualueen muodostamisesta

KNGDno-2022-414

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Sari Linturi-Sahlman, hallintojohtaja, sari.linturi-sahlman@kangasniemi.fi
Helena Vartiainen

Kuvaus

Mikkelin kaupunki tiedustelee pöytäkirjaotteellaan 17.4.2023 Kangasniemen kunnan halukkuutta muodostaa yhteinen työvoimapalvelualue. Eduskunta hyväksyi 1.3.23 julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtämisen kunnille 1.1.2025 alkaen. Uudistuksella tavoitellaan työllisyyden lisäämistä tuomalla palvelut osaksi kunnan elinvoimatehtävää. Tehtävien järjestymiseksi kunnille siirtyy yleiskatteellista valtionosuutta sekä henkilöstöä TE-toimistoista sekä KEHA- ja ELY-keskuksista. Lakiin sisältyy kuntien omarahoittaman työttömyysturvan muuttaminen nykyistä kannustavammaksi, joka tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että kunnan maksaman työmarkkinatuen kuntaosuuden rajat laskevat niin, että kustannukset siirtyvät kunnille jo työttömyyden aikaisemmassa vaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on laskenut, että TE24-uudistuksesta kunnille aiheutuvat kertaluontoiset kustannukset ovat noin 15 - 25 miljoonaa euroa ja jatkuvien tietojärjestelmäkustannusten suuruus on 5 - 10 miljoonaa euroa. Muutoskustannukset korvataan osana valtionosuuksia. Laskennallisesti Etelä-Savon TE-toimistosta siirtyy Kangasniemen kuntaan 3,7 henkilöä.

Kunnat voivat järjestää palvelut itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle (Kuntalaki 8§). Kunnat, joissa työvoima ylittää 20 000 henkilöä, voivat järjestää palvelut itse. Mikäli kunnan työvoima alittaa 20 000 henkilöä, kunnan tulee perustaa yhden tai useamman kunnan sisältävä työvoimapalvelualue. Lain mukaan työllisyysalueen tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue sekä siihen tulee lähtökohtaisesti sisällyttää alueen keskuskaupunki. Työvoimapalvelualueen järjestämisvastuu voidaan myöntää poikkeusluvalla alle 20 000 työvoimapohjan omaavalle alueelle.

Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja ilmoitettava siitä valtuustojen lainvoimaisilla päätöksillä työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä. Kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava Työ- ja elinkeinoministeriölle sopimus yhteisestä toimielimestä tai kuntayhtymän perussopimus. Kuntayhtymä tai vastuukunta voi myös sopia työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä eli tehdä sopimuksen viranomaistehtävän hoitamisesta virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi kuntalain 54 § mukaisesti. Mikkelin kaupungin tiedustelu tarkoittaisi sitä, että työvoimapalvelualueelle muodostuisi vastuukuntamallin mukainen toimielin.

Sopimuksessa sovitaan mm. päätöksenteko- ja äänivaltakysymyksistä sekä kustannusten jakamisesta. Sopimus on toimitettava ministeriölle kahden viikon kuluessa sen hyväksymisestä. Ilmoituksessa tulee olla mukana myös järjestämissuunnitelma. Siinä tulee olla arvio seuraavista asioista:

  • Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen
  •  Palveluiden tuottaminen ja kohdentaminen
  • Toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
  • Yhteistyötahot ja -muodot
  • Työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
  • Varautuminen rakennemuutostilanteisiin

Järjestämissuunnitelman laatimisen aikataulu on tiukka. Työvoimapalvelualueeseen mukaan tulevien kuntien valtuustopäätökset tulee olla tehtynä viimeistään 18.9.2023 kokouksessa tai sitä ennen. Näin kuntien sopimukseen jää vajaa viikko valtuustojen päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

TE-uudistus luo työvoimapalveluista kunnille uuden valtionosuustehtävän, jonka kustannukset korvataan täysimääräisesti valtionosuuksina. Valtakunnan tasolla siirtyvien palvelujen tulot ja menot ovat 660 miljoonaa euroa. Uudistuksessa siirtyvät työttömyysturvamenojen maksuvastuut kompensoidaan poikkileikkaustilanteessa 260 miljoonan euron summalla, jota korotetaan vuosittain indeksillä. Jatkossa kunnan työttömyysturvamenot määräytyvät työttömänä olleiden työnhakijoiden perusteella. Keskimäärin työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen tulee muodostamaan noin 12 % koko kuntataloudesta.

Mikkelin kaupunki on aloittanut uudistuksen valmistelutyön Etelä-Savon maakuntaliiton rahoittamassa TE2024 E-Savo -hankkeessa, joka käynnistyi huhtikuussa 2023. Kangasniemen kunta on hankkeessa mukana. Hankkeen tehtävänä on organisoida työvoimapalvelujen kokonaisuutta valmistelevat asiantuntijaryhmät ja koordinoida niiden työskentelyä. Työryhmät ovat: henkilöasiakaspalvelut, yrityspalvelut, koulutus, yhdyspinnat hyvinvointialueelle, henkilöstön sijoittuminen, palvelualueiden väliset sopimukset, asiakastietojärjestelmät sekä toimitilat ja -pisteet.

Kangasniemen kunta on tehnyt määrätietoisesti työtä työllisyyspalveluiden kehittämiseksi, jotta paikalliset työllisyyspalvelut olisivat saatavilla lähipalveluna ja paikalliset moniammatilliset verkostot olisivat hyödynnettävissä täysimittaisesti. Nämä verkostot muodostuvat mm. Eloisan sote-palveluista, TE-palveluista, paikallisista työnantajista ja yhdistyksistä. Osaltaan kehittämisellä on pyritty vastaamaan TE24-uudistuksen myötä kunnille tuleviin uusiin velvoitteisiin. Kangasniemi pitääkin erittäin tärkeänä sitä, että lähipalvelut ovat myös jatkossa saatavilla. Odotuksena on, että TE-uudistus muodostaa mahdollisuuden tehdä tuloksellista työllisyys- ja elinvoimapolitiikkaa, kun valtion hoitaman työllisyydenhoidon, kunnan oman työllisyydenhoidon ja elinkeinotoimen resursseja voidaan yhdistää ja käyttää paikallisten lähtökohtien mukaisesti.

Riskinä uudistuksessa voidaan pitää palvelujen toteutuksen siirtymistä liian kauas paikalliselta tasolta, jolloin uudistuksen tavoitteena olevaa synergiaetua ei saavuteta ja kunnan kustannukset kasvavat. Elinvoimapolitiikka korostuu sote-uudistuksen jälkeisen ajan kuntien toiminnassa sivistys- ja hyvinvointitehtävien lisäksi.

Mikkelin seutu muodostaa lain tarkoittaman yhtenäisen työvoima-alueen, jonka hyvin toimivat työmarkkinat ovat kaikkien alueen kuntien intressissä. Mikkelin maalaismaiset kehyskunnat muodostavat omaleimaisen kokonaisuutensa työssäkäyntialueella, joka tulee ottaa yhteisessä valmistelussa huomioon. Kangasniemen kunta edellyttää, että kaikissa Mikkelin kaupungin nimeämissä uudistuksen valmistelutyöryhmissä on mukana myös kehyskuntien edustus.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kimmo Kainulainen, Kunnanjohtaja, kimmo.kainulainen@kangasniemi.fi

Kangasniemen kunnanhallitus päättää, että se

1. Valtuuttaa Mikkelin kaupungin valmistelemaan yhteistä työvoimapalvelualuetta, jonka valmisteluun Kangasniemen kunta ilmoittautuu,

2. Nimeää Kangasniemen kunnan yhteyshenkilöksi työllisyyskoordinaattori Helena Vartiaisen viranhaltijoiden valmistelutyön projektiryhmään sekä hallintojohtaja Sari Linturi-Sahlmanin ohjausryhmään

3. hyväksyy Mikkelin kaupungin vastuuvalmistelijaksi työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö/kokeilujohtaja Pekka Pataman

Lisäksi Kangasniemen kunta edellyttää, että kaikissa Mikkelin kaupungin nimeämissä uudistuksen valmistelutyöryhmissä on mukana myös kehyskuntien edustus.

Päätös saatetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kuvaus

Kangasniemen kunnanhallitus on päättänyt,​ että se

1. Valtuuttaa Mikkelin kaupungin valmistelemaan yhteistä työvoimapalvelualuetta,​ jonka valmisteluun Kangasniemen kunta ilmoittautuu,​

2. Nimeää Kangasniemen kunnan yhteyshenkilöksi työllisyyskoordinaattori Helena Vartiaisen viranhaltijoiden valmistelutyön projektiryhmään sekä hallintojohtaja Sari Linturi-​Sahlmanin ohjausryhmään

3. hyväksyy Mikkelin kaupungin vastuuvalmistelijaksi työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö/kokeilujohtaja Pekka Pataman

Lisäksi Kangasniemen kunta edellyttää,​ että kaikissa Mikkelin kaupungin nimeämissä uudistuksen valmistelutyöryhmissä on mukana myös kehyskuntien edustus.

Päätösehdotus

Kunnanvaltuusto merkitsee päätöksen tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.