Sivistys- ja hyvinvointilautakunta, kokous 26.5.2023

Kuvaus

Yläkoulun ja lukion rehtori Merja Mälkki on tehnyt 5.5.2023 oikaisuvaatimuksen sivistys- ja hyvinvointilautakunnan kokouksissaan 22.04.2022 § 55 ja 13.05.2022 § sekä 28.04.2023 § 60 tekemistään päätöksistä koskien nelijaksojärjestelmäkokeluun liittyviä kysymyksiä. Päätöksistä kaksi vanhinta eivät ole enää valituskelpoisia. Koska päätöksistä viimeisin 28.4.2023 § 60 on valituskelpoinen, oikaisuvaatimus tulee käsitellä. Oikaisuvaatimus on oheistettu esityslistan liitteeksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Sivistys ja hyvinvointilautakunta hylkää yläkoulun ja lukion rehtori Merja Mälkin 5.5.2023 tekemän oikaisuvaatimuksen, jossa pyydetään harkitsemaan uudelleen päätöstä luopua lukion jaksojärjestelmän kehittämisestä tulevana lukuvuonna 2023 - 2024.

Perustelut oikaisuvaatimuksen hylkäämiselle ovat seuraavat:

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että jokaista lukioyhteisön opiskelijaa tulee kohdella tasa-arvoisesti ja huolehtia, että heidän opiskelunsa sujuu turvallisessa ja hyvinvointia sekä osallisuutta tukevassa oppimisympäristössä ja viitataan erityisesti opiskelijan hyvinvointia turvaaviin suunnitelmiin, jotka ovat olleet Kangasniemen lukiossa olleet kuluneen kevään ajan päivitystyön alla. Oikaisuvaatimuksessa kerrotaan myös, että Lukiolain mukaan opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava oppimisen ja opiskelun tuki ja että paikallinen opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin omassa oppilaitoksessaan sekä halutessaan myös muissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa todetaan, että Kangasniemen lukiossa on käynnistetty tammikuussa 2023 Laatua lukioon -hankkeen vuoteen 2030 ulottuvan partnerilukioyhteistyön Joutsan lukion kanssa, jonka kerrotaan siirtyvän nelijaksojaksojärjestelmään tulevana lukuvuonna. Hankkeen arvioidaan kestävän vuoteen 2030 saakka ja turvaavan opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja opetuksen saavutettavuutta ja sen tavoitteiden nähdään vesittyvän yhteisen opintotarjonnan osalta.

Jaksojärjestelmään liittyvät kysymykset eivät lähtökohtaisesti estä opiskelijoiden kohtelemista tasa-arvoisesti ja siitä huolehtimista, että heidän opiskelunsa sujuu turvallisessa ja hyvinvointia sekä osallisuutta tukevassa oppimisympäristössä. Jaksojärjestelmään liittyvät kysymykset eivät myöskään estä opintojen suorittamista kolmessa vuodessa tai opintojen etenemistä joustavasti. Myöskään tarvittavan oppimisen ja opiskelun tuen tarjoamista tai paikallisen opetussuunnitelman toteutuminen käytännössä siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin omassa oppilaitoksessaan sekä halutessaan myös muissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa ei esty jaksojärjestelmään liittyvien kysymysten takia. Kangasniemen ja Joutsan lukioiden yhteistyöhankkeen osalta on mahdollista edetä edelleen opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta edistämällä. Opetuksen saavutettavuuden osalta asiaa on mahdollista tarkastella erikseen joustavia yhteistyömuotoja hahmotellen. 

Oikaisuvaatimuksessa kerrotaan, että oikaisuvaatimuksen tekijä on rehtorina virkavastuussa, kun jokin opiskelijoita koskeva opetusjärjestely asettaa heidät eriarvoiseen asemaan keskenään ja todetaan, että kokeilusta luopuminen asettaa pitkän matematiikan opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Asian osalta tuodaan myös esille, että matematiikka on toinen pakollinen YO-tutkinnossa pitkällä oppimäärällä suoritettava oppiaine englannin ohella, ja kerrotaan, että erittäin vaikeana oppiaineena matematiikan kurssikoe oli järjestettävä kesken jakson lähiopetustunneilla ja käytäntönä on joka jakson päätteeksi koeviikko, jonka aikana ei järjestetä lähiopetusta seuraavan koepäivän oppiaineen kertauksen lisäksi. Nämä oppitunnit ovat pois matematiikan kurssien opetussisällöistä. Muiden oppiaineiden kerrotaan istuvan mitoitukseltaan viiteen jaksoon. Esitettyjen asioiden osalta oikaisuvaatimuksessa toivotaan otettavan huomioon kuvattu selkeä epäkohta ja punnittavan lukion henkilökunnalle joustavampaa ratkaisua yhdenvertaisen opetuksen järjestämisen mahdollistamiseksi tulevaan lukuvuoteen ja luotettavan lukion kehittämisryhmän asiantuntijuuteen antaen mahdollisuuden löytää yhdessä opiskelijakunnan kanssa yhteinen kompromissi lähitulevaisuuteen.

Laajan matematiikan opetukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota ja järjestää opetus siten, että opiskelijat eivät joudu eriarvoiseen asemaan keskenään. Kyseisen aineen opetuksen järjestämiseksi on syytä perehtyä muiden viisijaksojärjestelmässä toimivien lukioiden käytänteisiin ja mallintaa niitä paikallisiin olosuhteisiin soveltaen, jolloin myös henkilökunnan työn osalta on mahdollisuus päästä hyvään lopputulokseen. On myös syytä kiinnittää huomiota siihen, että muiden oppiaineiden osalta viisijaksojärjestelmä todetaan oikaisuvaatimuksessa toimivaksi.   

Yläkoulun ja lukion rehtori kertoo oikaisuvaatimuksessa tulkitsevansa, että jaksokyselystä on tehty johtopäätös pelkästään jaksojärjestelmän muutoksen vaikutuksesta, kun opiskelijat vastasivat ”mikä heitä kuormittaa opiskelussa”: mm kaksoistunnit ja hyppytunnit. Oikaisuvaatimuksessa todetaan myös, että kaksoistunnit ovat lukio-opiskelun arkea ja johtuvat osin ainekohtaisista sisällöistä, yhteisten aineenopettajien työajasta kahdessa yksikössä ja hyppytunnit opiskelijan omista valinnoista pakollisten oppiaineiden lisäksi. Asiaa kuvataan edelleen siten, että keskellä työpäivää on sijoitettu koko ikäluokkaa koskevat opinnot ja opiskelijalla on vapaus edetä omaan tahtiinsa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan muutos takaisin viiteen jaksoon pidentää opetusviikkoa + kahdella oppitunnilla, koska oppiainetta opetetaan 5 t /viikko = 2,0 opintopistettä ja opetuspalkkeja on 8 = 40 t/vko, minkä lisäksi todetaan, että kaksoistunneista ei ole mahdollista luopua (2 x 45 min ja välitunti välissä) ja että hyppytunteja tulee olemaan edelleen, jos opiskelija poikkeaa muiden opiskelijoiden valinnoista tai suorittaa omaan tahtiinsa, lisäksi asiakirjassa mainitaan, että ahkerat valitsevat edelleen opiskeluviikkonsa täyteen, myös valinnaisia opintoja. Heillä on siihen oikeus.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt asiat eivät kumoa sivistys- ja hyvinvointitoimen toteuttaman kyselyn esille tuomia näkökohtia, joissa painottuivat sekä lukiolaisten että lukiolaisten huoltajien yksiselitteisesti kielteiset kokemukset nelijaksojärjestelmäkokeilusta ja joiden perusteella kokeilu keskeytettiin. Lukion opiskelivat vastasivat kyselyssä seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko nelijaksojärjestelmään siirtyminen näkynyt opiskeluusi liittyvissä järjestelyissä, kuten koulupäivien rakenteessa, kokeiden ja kurssien rytmittymisessä tai muissa vastaavissa asioissa? 2. Mahdollisia myönteisiä puolia. 3. Mahdollisia kielteisiä puolia. 4. Onko nelijaksojärjestelmään siirtyminen vaikuttanut opiskelumotivaatioosi tai jaksamiseesi? 5. Mahdollisia myönteisiä puolia. 6. Mahdollisia kielteisiä puolia. 7. Onko nelijaksojärjestelmään siirtyminen vaikuttanut mahdollisesti tarvitsemiisi tukitoimiin ja niiden saatavuuteen? 8. Mahdollisia myönteisiä puolia. 9. Mahdollisia kielteisiä puolia.10. Voit halutessasi kertoa muita ajatuksiasi neli- ja viisijaksojärjestelmään liittyen tai vertailla kokemuksiasi jaksojärjestelmistä. Lukion opiskelijoista kaikki vastanneet (45 vastaajaa) arvioivat, että kokeilulla on ollut vaikutusta opiskeluun liittyviin järjestelyihin, ja vastaajista miltei kaikki kuvasivat avoimissa vastauksissa erilaisia epäkohtia. Yli 95 % vastaajista arvio kokeilulla olleen vaikutuksia opiskelumotivaatioon ja jaksamiseen. Lähes 80 % kysymykseen vastanneista ilmaisi avoimissa vastauksissa kielteisiä näkemyksiä tämän asian osalta, eikä myönteisiä vastauksia ei ollut käytännössä lainkaan. Tukitoimien ja niiden saatavuuden osalta kokeilulla ei ollut havainnut olleen vaikutuksia yli 70 % vastanneista. Saatu yksiselitteisesti kielteinen palaute ei luo edellytyksiä löytää oikaisuvaatimuksessa mainittua kompromissia yhdessä opiskelijakunnan kanssa etenkään tarjoamalla vaihtoehdoksi paluuta kielteiseksi koettuun tapaan opetuksen järjestämiseksi neljässä jaksossa.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että yläkoulun puolella oppilaat ovat hyötyneet tasaisesta nelijaksorytmistä ja kuvataa asiaa edelleen seuraavasti: Kaikki toimet tuen tarpeisten ja nohevampienkien oppilaiden työrauhan edistämiseksi ovat arvokkaita eikä yläkouluoppilaiden opiskeluolosuhteista voida mielestäni päättää lukio-opiskelun tarpeiden pohjalta. Nämä kaksi eri koulutusmuotoa ja eri opetussuunnitelmaa toteuttavaa oppilaitosta tulisi päätöksessänne erottaa toisistaan. Em asia tukee myös huomattavasti yläkouluopettajien työssäjaksamista ja työaikaa jää enemmän perustyöhön eli opettamiseen toistuvan jaksosuunnittelun sijaan. Lisäksi asiakirjassa mainitaan, että perusopetuksen oppimäärän päättöarvioinnin arvosanojen yltäessä valtakunnalliseen keskiarvoon hyötyy oma lukio saa jatko-opintokelpoisia opiskelijoita turvaten oman lukion saavutettavuuden.

Yläkoulu ja lukio toteuttavat opetustehtäväänsä Kangasniemellä pääosin yhteisten opettajien voimin, joten on luontevaa, että niitä käsitellään yhdessä ja että ne toimivat samassa jaksojärjestelmässä. Jaksosuunnittelun osalta on kyse ainoastaan yhdestä vuosittain suunniteltavasta lisäjaksosta. Yläkoulun osalta jaksojärjestelmään liittyvät asiat eivät myöskään nousseet samalla tavoin merkittävään asemaan kyselyyn saaduissa vastauksissa kuin lukion osalta, vaan tulosta voidaan luonnehtia pääosin neutraaliksi lukuun ottamatta yläkoulun vanhempia, joiden avoimissa vastauksissa korostuvat motivaation ja jaksamisen kannalta kielteiset vaikutukset. Yläkoulun oppilaiden päättöarvioinnin tulosten osalta asioita on perusteltua tarkastella ja arvioida laajemmin eikä kytkeä asiaa ainoastaan jaksojärjestelmään.  

Oikaisuvaatimuksessa arvioidaan asiaan liittyvän kyselyn suorittamisen venyneen kohtuuttoman pitkään. Lautakunta vieraili lukiolla 10.3.2023 ja arvioi vielä kokouksessaan 17.3.2023, että kokeilua olisi ollut perusteltua jatkaa. Koska asiassa saatiin runsaasti yhteydenottoja maaliskuun lopulla, suunnitteilla ollut kysely päätettiin toteutettaa siten, että lautakunta ehtisi käsitellä sen tulokset ja arvioida asiaa jo huhtikuun aikana, mikä tapahtuikin. Kyselyn tulokset lähetettiin oikaisuvaatimuksen tekijälle sähköpostitse 24.4.2023 ja lautakunnan päätös kokeilusta luopumisesta 28.4.2023. Päätöksen vaikutukset suunnitteluaikautauluihin ovat aiheuttaneet mitä ilmeisimmin viivettä, mutta ne tuskin estävät lukuvuoden käsittelyä ja suunnittelua kokonaisuutena, minkä lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, että etenkin yläkoulun osalta jaksokohtaisia työjärjestyksiä on mahdollista suunnitella osittain edelleen lukuvuoden kuluessa. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.