Kuvaus
Kangasniemen lukiossa ja yläkoulussa päätettiin keväällä 2022 kokeilla opetuksen järjestämistä neljässä jaksossa aiemman viisijaksojärjestelmän sijasta lukuvuosina 2022 - 2023 ja 2023 - 2024. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta käsitteli asiaa toukokuussa 2022 ja päätti, että kokeilu toteutetaan ja että sitä tarkastellaan uudelleen keväällä 2023.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta vieraili lukiossa ja yläkoulussa maaliskuussa 2023 ja kuuli asian tiimoilta oppilaita ja opiskelijoita sekä koulujen henkilöstöä. Lautakunta arvioi kuulemansa perusteella, että kokeilua olisi perusteltua jatkaa mutta että asian tiimoilta kerättäisiin palautetta ennen lukukauden päättymistä.
Koska kokeilun jatkaminen tuotti runsaasti yhteydenottoja, sivistys- ja hyvinvointitoimi on toteuttanut aikaistetusti jo huhtikuussa 2023 yläkoulun oppilaille, lukion opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen ja koulujen henkilöstölle suunnatun kyselyn. Kyselyyn saatiin 22 vastausta koulujen henkilöstöltä, 55 vastausta yläkoulun oppilailta, 45 vastausta lukion opiskelijoilta sekä 83 vastausta huoltajilta.
Vastausten perusteella sivistys- ja hyvinvointilautakunnan on perusteltua tarkastella uudelleen jaksojärjestelmään liittyvää kokeilua ja sen jatkamista.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Mika Huovinen, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, mika.huovinen@kangasniemi.fi
Päätösehdotus annetaan kokouksessa.
Päätös
Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää toimielin (Hallintolaki 29 §). Sivistys- ja hyvinvointilautakunta totesi, että sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja ja sivistys- ja hyvinvointijohtaja eivät ole esteellisiä käsittelemään asiaa.
Päätösehdotus 28.4.2023
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päättää, että yläkoulun ja lukion lukuvuosille 2022 – 2023 ja 2023 – 2024 kohdennettu kokeilu opetuksen järjestämisestä neljässä jaksossa keskeytetään lukuvuoden 2022 – 2023 päättyessä ja että lukuvuonna 2023 – 2024 palataan jo aiemmin käytössä olleeseen viisijaksojärjestelmään.
Peruste kokeilun keskeyttämiselle on runsas kielteinen palaute. Arvio perustuu ennen kaikkea koulujen henkilökunnalle, yläkoulun oppilaille, lukion opiskelijoille, sekä oppilaiden ja opiskelijoiden huoltajille suunnatun kyselyn tuloksiin.
Yläkoulussa toimivasta ja kyselyyn vastanneesta henkilöstöstä (8 vastaajaa) noin 60 % arvioi, että nelijaksojärjestelmään siirtyminen on vaikuttanut sekä omaa työtä koskeviin järjestelyihin että käytännön opetustyöhön. Vastaavasti noin 60 % vastanneista arvioi, että jaksojärjestelmällä ei ole ollut vaikutusta oppilaiden motivaatioon tai jaksamiseen. Avoimissa vastauksissa painottuvat nelijaksojärjestelmän myönteiset puolet.
Kyselyyn vastanneista yläkoulun oppilaista (55 vastaajaa) yli 60 % arvioi, että jaksojärjestelmäkokeilulla ei ole ollut vaikutusta opiskeluun liittyviin järjestelyihin tai opiskelumotivaation ja jaksamiseen, ja yli 90 % arvioi, että kokeilulla ei ole ollut vaikutusta mahdollisesti tarvittaviin tukitoimiin tai niiden saatavuuteen.
Yläkoulun oppilaiden huoltajista, jotka vastasivat kyselyyn (38 vastaajaa), yli 60 % arvioi, että nelijaksojärjestelmäkokeilu on vaikuttanut opetuksen järjestämiseen ja yli 50 % arvioi, että sillä on ollut vaikutuksia oppilaiden motivaatioon ja jaksamiseen. Avoimissa vastauksissa korostuvat motivaation ja jaksamisen kannalta kielteiset vaikutukset. Tukitoimien tarpeen ja saatavuuden osalta lähes 80 % vastanneista arvioi, ettei jaksojärjestelmällä ole ollut niihin vaikutuksia.
Lukiossa ja yläkoulussa tai vain lukiossa toimivasta kyselyyn vastanneesta henkilöstöstä (14 vastaajaa) noin 70 % arvioi, että jaksojärjestelmäkokeilu on näkynyt omaan työhön liittyvissä järjestelyissä, ja yli 60 % arvioi, että se on vaikuttanut käytännön opetustyöhön sekä lähes 60 % arvioi sen vaikuttaneen oppilaiden tai opiskelijoiden opiskeluun, motivaatioon tai jaksamiseen. Avoimista vastauksista käy ilmi, että kokeilussa nähdään sekä myönteisiä että kielteisiä puolia, mutta kumpikaan näkemyksistä ei nouse hallitsevaksi.
Lukion opiskelijoista kaikki vastanneet (45 vastaajaa) arvioivat, että kokeilulla on ollut vaikutusta opiskeluun liittyviin järjestelyihin, ja vastaajista miltei kaikki kuvasivat avoimissa vastauksissa erilaisia epäkohtia. Yli 95 % vastaajista arvio kokeilulla olleen vaikutuksia opiskelumotivaatioon ja jaksamiseen. Lähes 80 % kysymykseen vastanneista ilmaisi avoimissa vastauksissa kielteisiä näkemyksiä tämän asian osalta, eikä myönteisiä vastauksia ei ollut käytännössä lainkaan. Tukitoimien ja niiden saatavuuden osalta kokeilulla ei ollut havainnut olleen vaikutuksia yli 70 % vastanneista.
Lukion opiskelijoiden huoltajista kaikki kyselyyn vastanneet (45 vastaajaa) arvioivat, että kokeilulla on ollut vaikutusta opiskeluun liittyvissä järjestelyissä, ja avoimissa vastauksissa oli yli 40 yksilöityä kielteisiä puolia korostavaa vastausta. Motivaatioon ja jaksamiseen liittyvien kysymysten osalta kaikki vastaajat olivat havainneet vaikutuksia ja lähes 90 % vastanneista kuvasi erilaisia asiaan liittyviä kielteisiä puolia. Tukitoimien ja niiden saatavuuden osalta kokeilulla ei ollut havainnut olleen vaikutuksia vajaat 70 % vastanneista.
Kokonaisuutena tarkastellen lukion opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan saatu palaute, jossa korostuvat lähes yksinomaan kielteiset kokemukset, on arvioitava merkittävämmäksi kuin muuten saatu palaute, jossa jaksojärjestelmien väliset erot eivät korostu samalla tavoin.
Päätösehdotus hyväksyttiin.