Sivistyslautakunta, kokous 14.3.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 22 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki muutos

KNGDno-2017-77

Kuvaus

Tasavallan presidentti on hyväksynyt 29.12.2016 varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 1503/2016 (liite nro 1), joka on tullut voimaan 1.3.2017 alkaen. Esityksessä ei ole siirtymäsäädöksiä ja jatkossa ei enää noudateta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusäädöksiä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa varhaiskasvatus myönnetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena tai erityishuolto-ohjelmassa on mainittu varhaiskasvatus kuntouttavana toimintana.

Uudessa laissa säädetään kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta perittävästä maksusta. Tilapäisesti annettavasta varhaiskasvatuksesta voidaan edelleen periä kunnan päättämä asiakasmaksu.

Maksu määräytyy edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Muutoksia on tullut kahden ja kolmen henkilön perheiden tulorajoihin, joita on nostettu. Myös osa-aikaisen ja kokoaikaisen varhaiskasvatuksen määritelmää (tuntirajoja) on muutettu.

Kahden henkilön perheellä tuloraja nousee selvästi ja kolmen hengen perheelläkin lähes 10 %, muut tulorajat pysyvät ennallaan. Laissa määritellään koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen viikkotuntirajat. Kokoaikainen varhaiskasvatus on vähintään 35 tuntia viikossa annettavaa varhaiskasvatusta ja osa-aikainen alle 35 tuntia viikossa annettavaa varhaiskasvatusta.

Kunnissa voidaan edelleen käyttää myös päivittäisiä tuntirajoja alle/yli 5h/pv ja varattuja hoitopäiviä/kuukausi, vaikkakin uusi laki ohjaa enemmän tuntipohjaiseen maksun määräytymiseen. Entinen päivähoitoasetus on edelleen voimassa ja siinä määritellään osa- ja kokopäivähoidon siten, että kokopäivähoidossa lapsen hoitoaika saa yleensä jatkua yhtäjaksoisesti enintään kymmenen tuntia ja osapäivähoito enintään viisi tuntia.

Korkein maksu kokoaikaisesta varhaiskasvatuksesta on edelleen 290 €/kk ja lasta koskevaa 27 euroa pienempää maksua ei peritä. Saman perheen toisesta kokoaikaisessa hoidossa olevasta lapsesta maksu on aina enintään 90 % nuorimman lapsen maksusta. Jokaisesta seuraavasta lapsesta määrättävä kuukausimaksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta

Lisäksi lakiin on tullut uusi sääntely tilanteisiin, joissa lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa mutta samassa kunnassa, jolloin määrätään maksu sen perheen tulojen perusteella, jonka luona lapsella on väestötietojärjestelmän mukainen asuinpaikka. Jos lapselle järjestetään varhaiskasvatusta kahden kunnan alueella, on maksu määrättävä erikseen molemmissa kunnissa

Maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat 1.3.3017 alkaen

Perheen koko Tuloraja €/kk  Korkein maksuprosentti Tuloraja(bruttotulot yht.,jonka jälkeen  maksimimaksu
1915,00   11,5      4437,00
3    1915,00 9,4   5000,00
4     2053,00 7,9      5724,00
5   2191,00      7,9  5862,00
6   2328,00    7,9   5999,00

 Jos perheen koko on suurempi kuin kuusi, nostetaan maksun määräämisen perusteena olevaa tulorajaa 138 eurolla kustakin seuraavasta perheen alaikäisestä lapsesta.

Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enintään 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enintään 60 prosenttia 5§:n mukaan määräytyvän kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain, mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan. Varhaiskasvatuksen maksua alentavana tekijänä on otettava huomioon myös perusopetuslain (628/1998) mukainen maksuton esiopetus.

Kangasniemellä aikaisemmat varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ovat pohjautuneet tulojen mukaan määräytyvään kuukausimaksuun, jonka lisäksi perheet ovat voineet valita kuukausittaisten hoitopäivien määrän, jolloin kuukausimaksu on laskettu sovittujen hoitopäivävaihtoehtojen mukaan. Enintään 5 h/pvä osapäivähoidon maksu on ollut 60%.

Uusi asiakasmaksuesitys on tehty aiempaa mukaillen, jossa maksu pohjautuu tulorajojen lisäksi porrastettuun palvelutarpeeseen ja hoitopäivien pituuteen. Edelleen perheet voisivat sopia hoitopäivämäärän kuukaudessa, jolloin maksu lasketaan sovittujen hoitopäivien mukaan. Maksukaavassa kuukausittaisten päivien lukumääräksi on muutettu 20. Sovittavia päiviä ei ole enää rajattu portaittain, vaan päivien määrän voisi sopia liukuman sisällä.

Lähtökohtaisesti tulorajojen nosto laskee asiakasmaksuja alimmissa tuloluokissa, mikä vaikuttaa budjetoituun asiakasmaksujen kertymään. Maksun suuruuteen vaikuttaa palvelutarpeen porrastus sekä hoitopäivien määrä. Jossain tilanteissa maksut voivat jonkin verran nousta. Kokouksessa käydään läpi muutama esimerkkilaskelma.

Liitteessä 2 on kuvattu Kangasniemen uudet varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määräytymisperusteet. Uusien asiakasmaksujen vaikutusta koko vuoden tulokertymään on vaikea arvioida, oletuksena on, että tulokertymä jää jonkin verran budjetoitua pienemmäksi johtuen pienimpien tuloluokkien tulorajan korotuksesta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jari Karttunen, jari.karttunen@kangasniemi.fi

Sivistyslautakunta päättää hyväksyä uudet varhaiskasvatuksen asiakasmaksut 1.3.2017 alkaen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Riitta Häyrynen

Muutoksenhaku

Sivistyslautakunnan päätöksestä tehtävä oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen alaisista päätöksistä saa tehdä kuntalain 89 §:n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimuksen, päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen ja etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on

Kangasniemen kunta
Sivistyslautakunta
Otto Mannisen tie 2
51200  KANGASNIEMI
fax 015-7801 292
kirjaamo@kangasniemi.fi

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

Valituskirjelmä

Valitus tehdään kirjallisesti, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai muun laatijan nimi, kotikunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle                                                                                                                                                                                                                                                        

Asiamiehen on tarvittaessa liitettava valtakirja (HLL 21 §).

Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.