Kunnanvaltuusto, kokous 23.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 45 Valtuustoaloite Hyvinvoinnin ja liikkumisen edellytysten parantaminen Kangasniemellä

KNGDno-2020-521

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Mika Huovinen, mika.huovinen@kangasniemi.fi

Kuvaus

Kangasniemen kunnanvaltuuston vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt 8.6.2020 valtuustoaloitteen hyvinvoinnin ja liikkumisen edellytysten parantamiseksi Kangasniemellä. Aloitteessa esitetään toteutettavaksi liikkumista helpottavia toimenpiteitä taajamaymäristössä, selvitettäväksi valtion rahoituksen saatavuutta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamista sekä puisto- ja viheralueiden kasvuston monimuotoistamista ja luonto- ja retkeilykohteiden kehittämistä yhteistyössä alueen yhteisöjen kanssa.

Asiakirja on liitteenä. 

Tekninen lautakunta on käsitellyt 18.09.2018 § 77 Kangasniemen vanhustentalosäätiön aloitetta Vanhainkoti - Kirkonkylä väylän korjausehdotuksista ja antanut puoltavan päätöksen aloitteelle.

Päätösehdotus

Esittelijä

Markus Brandt, markus.brandt@kangasniemi.fi

Sivitys- ja hyvintointilautakunta esittää vastauksenaan Vihreiden valtuustoaloitteeseen ja edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että aloitteen johdosta ryhdyttaisiin valmistelemaan seuraavia toimenpiteitä sisältävää pitkän aikavälin hanketta:

Keskustan kevyenliikenteen väylien kunnostukset / viihtyvyyden parantaminen

  • Keskustan kevyenliikenteen väylien asfaltointi tulisi uusia keskustasta vanhainkodille ulottuvalla kevyenliikenteenväylällä. Samaisen väylän valaistus tulisi tarkistuttaa (valaistuksen riittoisuus) Jussinkujalta vanhainkodille ulottuvalta matkalta. Muutkin keskustan kevyenliikenteen väylät tulisi kartoittaa ja mahdollisesti kunnostaa, jos ne ovat huonokuntoisia / vaarallisia kulkea.
  • Kangasniemen keskeisille nähtävyyspaikoille ja kevyenliikenteen väylille, luontopoluille sekä urheilukeskuksen alueelle (myös kuntorata) lisättäisiin kiinteästi asennettavia penkkejä. Esimerkiksi Lapaskankaalta valtateiden risteyksestä lähtien olisi kiinteitä penkkejä aina vanhainkodin / Suurolan peltojen luokse päättyvällä kevyenliikenteen väylän reunuksilla. Penkkejä voisi suunnitella laitettavan työväentalon luota aina Salmelan leirikeskuksen risteykseen saakka.
  • Keskustan kevyenliikenteen väylien varrelle istutetaan satoa tekeviä istutuksia (hedelmäpuut, marjapensaat jne.).
  • Salmenkylästä Lapaskankaalle olisi saatava kevyenliikenteen väylä. Sen puuttuminen on suuri turvallisuusriski kyseisellä osuudella. Niin kutsuttua ”Salmenkylän lenkkiä” kiertävät päivittäin sekä kuntoilijat että työmatkaliikkujat kävellen ja pyöräillen. Kunta voisi pyytää asiasta selvitystä ja edelleen tietoa rahoitusmahdollisuuksista ELY:tä tämän epäkohdan ja turvallisuusriskin korjaamiseksi.
  • Avustuksia tulisi selvittää, joita kunta voi kevyenliikenteen väylien parantamiseksi / rakentamiseksi hakea. Aluehallintoviraston jakama sekä Leader-rahoitus olisivat hyvin varteenotettavia avustusmuotoja.

Haja-asutusalueiden luontopolkujen / pyöräreittien kartoittaminen

  • Haja-asutusalueiden luontopolkujen kunnostamiseen tulisi harkita AVI:n avustusta tai Leader-rahoitusta. Avustuksen tai rahoituksen tuella rakennetusta retkeily- / pyöräreitistöstä on oiva esimerkki Pieksämäen Vedenjakaja - reitistö. Vedenjakaja-reitistöön tutustuminen olisi kokonaiskuvan saavuttamiseksi hyvä tehdä. Keskusta-alueen kuin haja-asutusalueiden polut saataisiin ns. virallisiksi poluiksi ja ne merkittäisiin yhteneväisillä opasteilla ja kartoilla. Tämä voisi olla osa Leader-hanketta. Kyläyhdistyksille jäisi tässä vaiheessa niiden polkujen kartoitus, jotka halutaan viralliseksi luontopoluiksi ja pyöräilyreiteiksi (metsäreitit).
  • Myöhemmin tulisi selvittää, mitkä näistä poluista / reiteistä voisi tulevaisuudessa toimia talvisin hiihtolatuna. Olennaisesti latuna toimimiseen vaikuttaa reitin leveys (millä kalustolla latuja mahdollisesti tehdään) ja saadaanko tarvittavat turvaetäisyydet kaarteissa ja mutkissa puihin ja kiviin toteutumaan. Kartoitus on valmistuttua, tulisi selvittää kunnossapidon tuomat kustannukset ja mikä taho pitäisi yllä mahdollisia tulevia latuja talvisin.

Kankaisten lammen / urheilukeskusalueen kehittäminen

  • urheilukeskuksen kuntoradan aluetta aloitettaisiin siistimään enemmän puistomaiseksi mm. täyttämällä louhikkojen koloja täytemaalla sekä kaatamalla puita ja raivaamalla risukkoja. Näin metsikköä saataisiin ”ilmavammaksi” ja houkuttelevammaksi liikkua kumminkin metsän monimuotoisuus huomioiden. Täytemaalla täytettäisiin louhikkoja sekä koloja, jolloin alue olisi esteettömämpi liikkua muutenkin kuin pelkästään kuntorataa pitkin. Polkuja voisi kattaa hakkeella, jolloin käytettävät polut erottuisivat selvästi. Rakennettaisiin 1-3 laavupaikkaa (hiihtomaja, Karhuvuori ja Kankaisten lampi). Näin saisimme aivan keskustan läheisyyteen puistomaisen metsäalueen yhdistettynä tulevaan kosteikkohankkeeseen merkattuine reitistöineen, mikä on kunnastamme puuttunut. Hiihtomajan yhteyteen tulisi hankkia omalla kehonpainolla toimivia kuntoiluvälineitä liikkujien monipuolisen kuntoilun takaamiseksi.
  • Liikkumisen edellytysten parantamiseen Kangasniemellä sekä tulevan Kankaisten lammen kosteikkoprojektin liittyen kosteikon ympärille rakennettaisiin esteetön reitti, jossa olisi laavupaikka. Tähän hyvä esimerkki löytyy Pieksämäen Veej’jakaja reitistöltä Partaharjun maastoista sekä Paltasen lohilammen ympäristöstä.

Keskustan luontopolkujen / pyöräreittien kartoittaminen

  • Keskustan alueen käytetyimpien polkujen / reittien merkkaaminen. Näihin kuuluvat ainakin Säynätlammen alueen polut, Luotsinlahdesta Marjoniemeeen ulottuva polku, Paavon Polku, Otto Mannisen ladun latupohja, Niirasenlahdesta lumenkaatopaikalle ulottuvat polut sekä mahdollisten moottorikelkkareittien kartoitus.
  • Kuntoportaiden rakentaminen Keskustielle K-Rauta Kangasniemen vieressä sijaitsevaan rinteeseen. Kuntoportaat ovat olleet näinä aikoina käytetyimpiä yksittäisiä liikuntapaikkoja kunnissa. Hyviä kokemuksia on ainakin Mikkelistä ja Puumalasta. Kuntoportaat ovat yksittäisenä liikuntapaikkana todella kustannustehokas liikuntakohde.

Hankkeen aikataulun osalta esitetään, että yllä mainitut kehityskohteet saatettaisiin valmiiksi seuraavan 5 vuoden aikana. Aikataulutus olisi sellainen, että neljänä ensimmäisena vuonna toteutettaisiin yksi kohde vuodessa ja että viimeisenä vuonna korjattaisiin mahdollisia käyttöönoton jälkeen havaittuja puutteita eri kohteissa. Kohteet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne itse pitävät itseään suurelta osin yllä ja vuosittaisia käyttökuluja polkujen ja reitistöjen ylläpidossa on vähän. Parannus- ja kehitysehdotukset monipuolisten luonto- ja retkeilykohteiden parantamiseksi käsitellään erikseen yhteistyössä teknisen toimen kanssa. 

Päätös

Markus Brandt toimi asiantuntijana pykälän esittelyssä.

Päätösehdotus hyväksyttiin sillä edellytyksellä, että vuoden 2021 aikana tehdään asiaan liittyviä selvityksiä ja toteutukset suunnataan alkamaan vuonna 2022.

 

Valmistelija

Risto Nylund, risto.nylund@kangasniemi.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Risto Nylund, risto.nylund@kangasniemi.fi

Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätöksen 16.10.2020 § 85  ja vie sen edelleen valtuustolle tiedoksi ja toteaa, että valtuustoaloitteen johdosta on tehty valmistelutoimenpiteistä suunnitelma ja itse aloite voidaan katsoa loppuun käsitellyksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Tommi Vehmala, tommi.vehmala.lh@kangasniemi.fi

Kunnanvaltuusto merkitsee asian tiedokseen.

Päätös

Kunnanvaltuusto merkitsi asian tiedoksi.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)