Kunnanvaltuusto, kokous 17.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 22 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän loppuselvityksen hyväksyminen

KNGDno-2016-203

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Sari Linturi-Sahlman, Hallintojohtaja, sari.linturi-sahlman@kangasniemi.fi

Kuvaus

Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän johtaja Janne Tapola on 19.2.2019 lähettänyt kuntayhtymän jäsekunnille kirjeen yhtymän purkutyön edistymisestä. Vuonna 1928 Savon työlaitoksena perustettu Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä on tuottanut 1970-luvun lopulta alkaen päihdepalveluita Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa Mäntyharjussa, Etelä-Savossa. Kuntayhtymällä on 36 jäsenkuntaa. Purkusopimusta on käsitelty Kangasniemen kunnanvaltuustossa 23.05.2016 § 22, mutta tuolloin tehdyn purkupäätös kariutui kuntayhtymästä nyt jo eronneiden kuntien asemaan ja vastustukseen. Nyt samanlaista vastustusta purkutyölle ei ole odotettavissa.

Kuntayhtymän palvelutuotanto ja osa henkilöstöä siirtyi liikkeenluovutuksena uudelle työnantajalle vuoden 2018 alusta. Luovutuksen jälkeen kuntayhtymä ei enää toteuttanut perussopimuksen mukaista tehtäväänsä. Jäsenkuntia kuultuaan kuntayhtymä päätti alkaa valmistella kuntayhtymän purkua. Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkutyö on edennyt jäsenkuntien hyväksymisvaiheeseen. Jäsenkuntien valtuustojen toivotaan hyväksyvän purkusopimuksen viimeistään touko-kesäkuussa 2019.

Jäsenkuntia kuultiin kuntayhtymän tilanteesta kevättalvella 2018. Kaikki vastanneet jäsenkunnat olivat kuntayhtymän purkamisen kannalla. Kuntayhtymä käynnisti purkutyön ja valmisteli purkusopimuksen itse yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Purkutyöstä järjestettiin jäsenkunnille työkokous 26.9.2018 Mikkelissä. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto esittää jäsenkunnille purkusopimusta hyväksyttäväksi. Päätös on saanut lainvoiman 19.2.2019. Purkusopimuksessa on tarkoitus sopia esimerkiksi kuntayhtymän purkamisesta, kuntayhtymän eläkemenoperusteisten kustannusten käsittelystä sekä jälkitöiden hoitovastuusta.

Suurimmat purkutyön käytännön asiat on jo hoidettu. Palvelutuotanto ja osa henkilöstä siirtyi liikkeenluovutuksena uudelle työnantajalle vuoden 2018 alusta. Maa- ja metsäomaisuuden myynti toteutettiin viime syksynä, jonka ansiosta kuntayhtymän taloustilanne on hyvä. Kuntayhtymän laitosalue siirtynee kevään aikana uudelle omistajalle. Viimeistään kesästä alkaen on kuntayhtymän ainoa (irtisanottava) työntekijä sen johtaja. Arkiston selvitys jatkosäilytykseen etenee ja odotamme asian olevan hoidettu syyskuun 2019 aikan.

Käytännössä kuntayhtymän taloudellinen tilanne on parempi kuin mitä viime syksynä purkusopimuksen liitteenä olevassa laskelmassa arvioitiin. Oletus on, että kuntayhtymä palauttaa jäljellä olevien jäsenkuntien peruspääomat täysimääräisesti. Kuntayhtymä on edistänyt määrätietoisesti kuntayhtymän hallitua alasajoa. Seuraavaan vaiheeseen voidaan edetä, kun viimeisenkin jäsenkunnan hyväksyntä purkusopimukselle on saanut lainvoiman. Kaikkien jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttyä sopimuksen kuntayhtymä valmistelee loppuselvityksen, joka tuodaan jäsenkuntien valtuustojen päätettäväksi. Loppuselvityksen hyväksymisen jälkeen yhtymähallitus valmistelee viimeisen tilinpäätöksen. Kun jäsenkunnat ovat hyväksyneet viimeisen tilinpäätöksen, palautetaan jäsenkunnille osuus kuntayhtymän jäljellä olevista varoista. Kangasniemen kunnan osuus kuntayhtymän peruspääomasta on 12 539,39 € (1,096 %).

Esityslistan liitteenä nro 1 on kuntayhtymän johtaja Janne Tapolan saate sekä liitteenä nro 2 kuntayhtymän esitys purkusopimukseksi. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Risto Nylund, risto.nylund@kangasniemi.fi

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kangasniemen kunta hyväksyy liitteen mukaisen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkusopimuksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus:

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kangasniemen kunta hyväksyy liitteen mukaisen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkusopimuksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Sari Linturi-Sahlman, Hallintojohtaja, sari.linturi-sahlman@kangasniemi.fi

Kuvaus

Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto päätti kokouksessaan 23.3.2021 lähettää liitteenä olevan loppuselvityksen jäsenkuntien käsittelyyn ja hyväksyttäväksi 31.5.2021 mennessä. 

Loppuselvitys nojautuu jäsenkuntien jo aiemmin hyväksymään purkusopimukseen ja selvityksessä todetaan, miten kuntayhtymän purkautumisen jälkeiset työt hoidetaan. Loppuselvityksen liitteenä on arvio jaettavissa varoista, mikäli kuntayhtymä saadaan purettua vuoden 2021 aikana, jolloin viimeinen tilinpäätös voidaan hyväksyä alkuvuodesta 2022.

Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymässä on 36 jäsenkuntaa, joista peruspääomaosuuksien perusteella isoimmat jäsen kunnat ovat Kuopio 21 %, Kotka 12 %, Mikkeli 11 % ja Kouvola 10 % eli yhteensä näillä kaupungeilla on 54 % osuus kuntayhtymän peruspääomasta. Kuntayhtymällä ei vuoden 2020 aikana ole ollut mitään toimintaa. Kuntayhtymän purkuun liittyvät toimenpiteet (kiinteän omaisuuden myynti ja arkiston siirto) on tehty. Palvelutuotanto on loppunut vuonna 2018. Kuntayhtymän omaisuus on pankkitilillä olevat varat noin 1,4 miljoonaa euroa. Mäntyharjun kunta hoitaa kirjanpidon ja asiakirjahallinnan.
Luottamushenkilöorganisaatioita ovat yhtymähallitus ja yhtymävaltuusto, jotka on koostettu perussopimuksen mukaisesti. Yhtymävaltuuston kokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla jäsenellä niin monta ääntä kuin hänen edustamansa kunnan kunnanvaltuustoon kuuluu jäseniä.

Kuntayhtymää ollaan purkamassa ja purkusopimus on hyväksytty kaikissa 36 jäsenkunnassa vuonna 2019. Yhtymävaltuusto ei ole kuitenkaan edennyt asiassa loppuselvityksen laatimiseen, koska lokakuussa 2019 vuodenvaihteessa 2016-2017 kuntayhtymästä eronneet Lappeenranta, Joensuu ja Imatra lähestyivät kuntayhtymää vaatimalla itselleen peruspääoman palautusta. Tästä käynnistyi hallintoriita-asia, jonka käsittely on hallinto-oikeudessa kesken. Edellä mainitun johdosta kuntayhtymän purkautuminen on viivästynyt eikä ole tietoa, milloin riita-asia saisi lopullisen ratkaisun.

Voimassa oleva perussopimus on hyväksytty 2015 ja sen mukaan peruspääomia ei palauteta eroaville kunnille. Perussopimuksen syntymiseen liittyi monia eri mielipiteitä ja erimielisyydet liittyivät eritoten siihen, palautetaanko peruspääoma tai osa siitä eroavalle jäsenkunnalle.

Isoimmat jäsenkunnat eli Kuopio, Kotka, Kouvola ja Mikkeli ovat valmistelleet sovintoratkaisua riita-asiaan. Neljän jäsenkunnan viranhaltijat ovat tavanneet Teams -neuvottelussa hallintoriidan käynnistäneiden Lappeenrannan, Joensuun ja Imatran edustajat 30.11.2020. Neuvotteluissa saavutettiin seuraava viranhaltijoiden välinen neuvottelutulos:
"Kuntayhtymän jäljellä olevat varat jaetaan loppuselvityksen valmistumisen ja purkautumisen jälkeen 36 jäsenkunnalle sekä kolmelle hallintoriidan nostaneelle kunnalle samoin perustein kunkin kunnan kuntayhtymän peruspääomiensa suhteessa. Kuntayhtymä vastaa omista oikeudenkäyntikuluista ja hallintoriidan käynnistäneet kunnat vastaavasti omista".

Imatran, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunginhallitukset ovat hyväksyneet osaltaan sovintoesityksen ja ovat lupautuneet vetämään hallintoriita-asian pois oikeudesta, mikäli kuntayhtymän kaikki nykyiset 36 jäsenkuntaa myös hyväksyvät sovintoesityksen.

Sovintoesitys on hyväksytty Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän toimielimissä (yhtymähallitus 24.2.2021 ja yhtymävaltuusto 23.3.2021) ja esitetään jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi 31.5.2021 mennessä. Kaikkia jäsenkuntia pyydetään käsittelemään ja hyväksymään liitteenä oleva loppuselvitys 31.5.2021 mennessä, millä varmistetaan purkutyön loppuunsaattaminen niin, että kuntayhtymä purkautuu nykyisellä valtuustokaudella kesällä 2021. Tällöin kuntayhtymän viimeinen tilinpäätös voidaan laatia vuodesta 2021.

Päätösehdotus

Esittelijä

Risto Nylund, risto.nylund@kangasniemi.fi

Kangasniemen kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän loppuselvityksen ja kuntayhtymän purkautuminen saatetaan loppuun esitetyllä tavalla. Päätös tarkoittaa, että Kangasniemen kunta hyväksyy purkamiseen liittyvässä hallintoriita-asiassa saavutetun neuvottelutuloksen, jolla kuntayhtymän varat jaetaan kuntayhtymän purkautumisen jälkeen 36 jäsenkunnalle sekä kolmelle hallintoriidan nostaneelle kunnalle samoin perustein kunkin kunnan kuntayhtymän peruspääomiensa suhteessa. Osapuolet vastaavat itse omista oikeudenkäyntikuluistaan. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Tommi Vehmala, tommi.vehmala.lh@kangasniemi.fi

Kangasniemen kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän loppuselvityksen ja kuntayhtymän purkautuminen saatetaan loppuun esitetyllä tavalla. Päätös tarkoittaa, että Kangasniemen kunta hyväksyy purkamiseen liittyvässä hallintoriita-asiassa saavutetun neuvottelutuloksen, jolla kuntayhtymän varat jaetaan kuntayhtymän purkautumisen jälkeen 36 jäsenkunnalle sekä kolmelle hallintoriidan nostaneelle kunnalle samoin perustein kunkin kunnan kuntayhtymän peruspääomiensa suhteessa. Osapuolet vastaavat itse omista oikeudenkäyntikuluistaan. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä

Muutoksenhaku

Valitusosoitus kunnanvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta:

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
• kunnan jäsen.

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
• päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus

Itä-Suomen hallinto-oikeus
Minna Canthin katu 64, PL 1744
70101 KUOPIO
puh: 029 56 42502
fax: 029 56 42501
ita-suomi.hao@oikeus.fi

Hallintovalitus

Itä-Suomen hallinto-oikeus
Minna Canthin katu 64, PL 1744
70101 KUOPIO
puh: 029 56 42502
fax: 029 56 42501
ita-suomi.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

• päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.