Kuvaus
Fingrid Oyj (jäljempänä hankkeesta vastaava) on toimittanut yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) otsikossa mainittua hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma).
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017, YVAlaki) mukainen YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia nyt alkavan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) aikana selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Lisäksi YVA-ohjelma sisältää kuvauksen hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdoista ja hankealueen ympäristön nykytilasta.
Ohjelmaan ja sitä koskevaan kuulutukseen voi tutustua verkossa osoitteessa www.ymparisto.fi/Fingrid-harjulinja-YVA. Paperimuodossa selostus ja kuulutus ovat nähtävillä lausuntopyynnön liitteenä olevassa kuulutuksessa mainituissa paikoissa 17.11.2025–31.12.2025 välisen ajan.
ELY-keskuksen lausuntopyynnön mukaan kirjallinen lausunto arviointiohjelmasta tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle 31.12.2025 mennessä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Kimmo Kainulainen, Kunnanjohtaja, kimmo.kainulainen@kangasniemi.fi
Kangasniemen kunta lausuu Harjulinjan voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavasti:
Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n Pyhäjärven Murtoperän ja Kangasniemen Kauppilan välille rakennettava uusi 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteys sijoittuu 14 kunnan alueelle neljässä maakunnassa. Tarkasteltavat voimajohtoreitit kulkevat Pyhäjärven, Kiuruveden, Pielaveden, Keiteleen, Pihtiputaan, Viitasaaren, Vesannon, Rautalammin, Konneveden, Suonenjoen, Laukaan, Pieksämäen, Hankasalmen ja Kangasniemen kaupunkien / kuntien alueilla. Rakennettavan voimajohtoyhteyden pituus on noin 181–196 kilometriä toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen.
Hanke on osa Pyhäjärveltä Kouvolaan suunniteltua suurempaa hankekokonaisuutta, eli niin kutsuttua Harjulinjaa. Kangasniemen Kauppilan ja Kouvolan Korian väliselle voimajohtoyhteydelle tehdään suunnitelman mukaan erillinen YVA-menettely myöhemmin. Tässä YVA-menettelyssä tarkasteltavan voimajohtohankkeen pohjoisempana päätepisteenä on Fingridin Pyhäjärvelle rakennettava Murtoperän sähköasema ja eteläisempänä päätepisteenä on Fingridin Kangasniemelle rakennettava Kauppilan sähköasema.
Kangasniemen kunnan kannalta myöhemmin tarkasteluun tuleva ja Kouvolaan suuntautuva voimajohtolinja on todennäköisesti vaikutuksiltaan nyt tarkastelussa olevaa hankekokonaisuutta merkittävämpi. Kangasniemen kunta pitää tärkeänä jo tässä vaiheessa, että uuden Pyhäjärveltä Kouvolaan suuntautuvan hankkeen vaikutuksia kuntalaisiin, vapaa-ajan asukkaisiin, maanomistajiin, metsätalouteen ym. tarkastellaan kokonaisuudessa siten, että negatiiviset vaikutukset pystytään minimoimaan jo ennen seuraavaa YVA-menettelyä. Koska Kangasniemen kunta sijaitsee Harjulinjan pohjoiseen ja etelään menevien voimajohtojen risteyskohdassa, olisi kokonaisuuden hahmottamisen kannalta ollut parempi, että koko voimajohtolinjalle olisi tehty YVA-menettely samanaikaisesti.
Tarkasteltavat voimajohdon reitit sijoittuvat osin kokonaan uuteen maastokäytävään ja osin nykyisten voimajohtojen rinnalle. Uudessa maastokäytävässä johtoalueen leveys on noin 96 metriä. Nykyisen voimajohdon rinnalle rakennettaessa voimajohtoalue levenee nykyisestä tyypillisimmin noin 74 metriä. Pylväsväli on noin 250–350 metriä.
Kangasniemen kunta pitää tärkeänä, että voimajohtoalueen ja reittien lopullisessa määrittelyssä huomioidaan mahdollisimman laajasti ja osallistaen kuntalaisten, vapaa-ajan asukkaiden, maanomistajien, elinkeinoelämän tarpeet ja intressit eli tahot, joiden elinoloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa (mm. lunastuslupien, käyttöoikeuden lunastuksen ja lunastuskorvausten osalta). Voimajohto rajoittaa maankäyttöä johtoalueella ja osin sen läheisyydessä.
Lopullisessa voimajohtoreittien valinnassa tulee esimerkiksi huomioida se, että metsäkatoa aiheutuisi mahdollisimman vähän. Tällä on suuri merkitys kunnan elinvoiman ja vetovoiman kannalta. Nyt tarkastelun kohteena olevan YVA-alueen ja voimajohtoreitin läheisyyteen sijoittuu Kangasniemen alueella yksittäisiä asuinrakennuksia ja lomarakennuksia. On tärkeää, että menettelytavoista käydään avointa keskustelua rakennusten omistajien kanssa riittävän hyvissä ajoin ennen päätöksiä. Kangasniemen kunta toivoo, että Harjulinjan voimajohtohankkeen kokonaisuudesta järjestetään jatkossa yleisötilaisuuksia myös Kangasniemellä.
Kangasniemen kunta pitää tärkeänä myös laajaa luontovaikutusten arviointia eri sidosryhmien näkökulmasta. Kangasniemelle sijoittuvan voimajohtolinjan osalta oleellisia asioita ovat mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä pohjavesialueiden huomioiminen.
Kangasniemen kunta pitää myös tärkeänä, että voimajohtoyhteyksien yhteisvaikutukset muihin energiahankkeisiin nähden huomioidaan laaja-alaisesti kuntalaisten, vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta sekä vaikutukset muiden sidosryhmien elinoloihin ja elinkeinotoimintaan (mm. yhteisvaikutukset vireillä olevaan Huuhtimäen tuulivoipuiston osayleiskaavan ja mahdolliseen aurinkovoimahankkeen kannalta).
Kangasniemen kunta ymmärtää voimajohtoyhteyksien yhteiskunnallisen merkityksen eli sen, että uusi 2 x 400+110 kilovoltin voimajohto on tärkeä osa tulevaisuuden puhdasta sähköjärjestelmää. Voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi, kun pohjois-etelä suuntaiset sähkönsiirtotarpeet kasvavat merkittävästi Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035. Lisäksi voimajohtoyhteys parantaa koko kansallisen sähköverkon energiatehokkuutta vähentämällä sähkönsiirron energiahäviöitä.
Hanke perustuu Fingrid Oyj:n perustehtävään. Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen sähköjärjestelmän toimivuudesta sähkömarkkinalain perusteella sille myönnetyn sähköverkkoluvan ehtojen mukaisesti. Yhtiön on hoidettava sähkömarkkinalain edellyttämät velvoitteet pitkäjänteisesti siten, että kantaverkko on käyttövarma ja siirtokyvyltään riittävä. Yhtiötä valvovana viranomaisena toimii Energiavirasto.
Lopuksi Kangasniemen kunta kiittää mahdollisuudesta lausunnon antamiseen sekä kutsusta osallistua hankkeen seurantaryhmän toimintaan.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.