Kunnanhallitus, kokous 14.6.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 157 Etelä-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanoehdotus

KNGDno-2021-513

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Sari Kuusjärvi, sari.kuusjarvi@kangasniemi.fi

Kuvaus

Vanhus- ja vammaisneuvosto on kokouksessaan 11.5.2021 §  5  nostanut esille Etelä-Savon hyvinvointialuetta koskevan muutosohjelman vaikutukset Kangasniemen palvelurakenteeseen. Lähinnä huolta aiheuttaa epätietoisuus Kangasniemen hyvinvointikeskuksen palveluiden ja etenkin kuntoutusosaston toiminnan jatkuvuudesta.  Neuvosto ohjeisti sihteeriä kutsumaan asiantuntijoita kokoukseen kertomaan muutosohjelman siällöstä ja vaikutuksista. Kokoukseen 9.6.2021 on kutsuttu asiantuntijoina Essote Ky:n vanhus- ja vammaisnpalvelujohtaja Niina kaukonen ja Terveyspaleluiden johtaja Santeri Seppälä. Esityslistan iiitteenä on Etelä-Savon muutosohjelman aikatalulu ja yleistietoa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmasta. Tiedon lähteenä on Essote Ky:n kotisivut.  

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistuksen tavoitteena on kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä taloudellisten kustannusten nousun hillintä. Hyvinvointia edistetään siirtämällä sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tarpeet asiakas- tai potilassuhteelle tunnistetaan oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti, jotta pienistä ongelmista ei ehdi kasvaa suuria.

Uudistus on myös rakenteellinen. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta maakuntien järjestämisvastuulle. Tutkimustiedon mukaan maakunnilla on parempi mahdollisuus turvata yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Etelä-Savossa vuonna 2020 käynnistyneet Tulevaisuuden sote-keskus hanke ja Rakenneuudistus kehittävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa vastaamaan muun muassa väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin.

Digitaalisia palveluita, kuten sähköistä ajanvarausta, mobiilipalveluita ja etävastaanottoja nostetaan tukemaan jo olemassa olevia ja uusia kehitettäviä toiminta- ja palvelumalleja. Rakenneuudistus toteutetaan vuoden 2021 aikana ja uuden maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta.

Tulevaisuuden sote-keskuksessa ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla, joka voi tapahtua esimerkiksi puhelimitse, verkossa, sovelluksella, chatissa tai fyysisessä asiointipisteessä. Hoitoon pääsee seitsemän vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Palvelujen saatavuus ja jatkuvuus vähentävät ongelmien syvenemistä ja kasautumista sekä hillitsevät kustannuksia. Palveluita kehitetään ihmislähtöisesti.

Etelä-Savon sote-uudistus tehdään kaikkien eteläsavolaisten voimin, yhdessä ja yhdenvertaisesti. Rakenneuudistuksen valmistelusta vastaavat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Pieksämäen kaupunki, Vaalijalan kuntayhtymä ja Etelä-Savon pelastuslaitos.

Uudistusta perustettiin koordinoimaan työryhmä, tuttavallisemmin ”uudistustiimi.” Tiimissä vastuuhenkilöinä toimivat Muutosjohtaja Sami Sipilä, Vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Niina Kaukonen, Rakenneuudistuksesta vastaava Paula Pusenius ja Tulevaisuuden sote-keskus hanketta johtava Kirsi Leinonen. Tärkein työ sote-uudistuksen toteuttamisessa tehdään kuitenkin kentällä, sosiaali-, terveys- ja pelastusammattilaisten sekä asiakkaiden ja potilaiden yhteisessä arjessa.

Etelä-Savon sote-uudistus toteutetaan maakunnan yhteisessä muutosohjelmassa, jonka osa-alueita ovat:

Rakenneuudistus,Tulevaisuuden sote-keskus,Aster – Asiakas- ja potilastietojärjestelmä, Sopiva – Vammaispalvelujen henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu,Työkyky – Yksilöllisen työkyvyn tukeminen, Apua ajoissa – Itsemurhien ehkäisy ja stigman vähentäminen

Sote-uudistus vaatii maakuntalaisilta sekä sote- ja pelastustyöntekijöiltä uusien toiminta- ja palvelumallien omaksumista, digiosaamisen kehittämistä ja muutokseen sopeutumista. Etelä-Savossa uudistuksen tukipilareina toimivat yhteisöllisyys ja sujuva yhteistyö. Jokainen meistä voi aktiivisella toiminnalla ja rohkealla sekä positiivisella asenteella vaikuttaa uudistuksen onnistumiseen. Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto on pyrkinyt osallistumaan muutosohjelmaan liittyviin työpajoihin vuoden 2020 aikana. 

Päätösehdotus

Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto kuulee asiantuntijoita kokouksessaan ja laatii oman kannanottonsa kunnanhallitukselle valmistelun ja päätöksenteon tueksi. 

Päätös

Vanhus- ja vammaisneuvosto kuuli kokouksessaan Essoten terveyspalvelujohtaja Santeri Seppälää ja vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Niina Kaukosta. Keskustelussa tuli esille paljon arvokasta tietoa ja neuvosto totesi, että suora keskustelu asioista on parasta tiedon välittämistä.

Niina Kaukonen kertoi ikäjohtamisesta ja tulevista lakiuudistuksista. Keskustelussa tuli esille, että iäkkäille kotona selviytymisen tärkein ehto on saada oikea-aikaiset ja tasoiset palvelut kotiin. Tuleva lakiuudistus laajentaa palveluvalikoimaa. Kuntalaisten pääsyä palveluiden piiriin olisi helpotettava ja huolehdittava, että esim. kotiuttamistilantessa tieto kotiutuksesta menee palveluneuvontaan. Palveluneuvonnan puhelinnumeroa voisi jakaa kuntalaisille myös kunnan toimesta.  

Essotella on tarve uudistaa palvelurakennettaan kustannustehokaammaksi ja taloudellisemmin toimivaksi. Kangasniemen hyvinvointikeskuksen lähikuntoutusosasto on nousut yhtenä keskusteluaihiona esille siten, että kuntoutusosaston palvelut tultaisiin keskittämään Mikkelin keskussairaalan yhteyteen jo vuonna 2023. Tällä ja muilla muutoksilla on tarkoitus varautua 2030 palvelurakenteeseen. Mitään päätöksiä asioista ei ole tehty. On perustettu työryhmä, joka laskee eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Myöskin kuntakierros on tehty ja kuntia on asioista kuultu. Santeri Seppälä kertoi, ettei ratkaisuja tehdä pelkästään taloudellisten seikkojen perusteella, vaan lääketieteelliset perusteet vaikuttavat vahvasti siihen miten ja missä palveluita annetaan. 

Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto haluaa ottaa valmisteluvaiheessa palvelurakenneuudistukseen kantaa ja esittää oman näkemyksensä Kangasniemen hyvinvointikeskuksen lähikuntoutusosaston säilyttämisen ja toiminnan jatkamisen puolesta seuraavasti:

1. Kangasniemen hyvinvointikeskuksen palvelut tulisi jatkossakin säilyttää ja turvata. Lähikuntoutusosaston toimintaa voi edelleen kehittää sen suuntaisesti, että pidemmän hoidon tarve ja toimenpiteiden jälkeinen kuntouttaminen olisi paikkakunnalla mahdollista. Jo nyt Kangasniemellä palvelua saavat muidenkin kuntien asukkaat. Tämän palvelun lisäämisellä turvataan yksikön toimiminen taloudellisesti ja kestävällä tavalla jatkossakin. 

2. Mikkelin keskusairaalassa ei ole mahdollisuutta ja kapasiteettia ottaa vastaan Kangasniemellä hoidettavia potilaita. 

3. Kangasniemen toimintayksikön kustannustehokkuus ja taloudellisuus on osoitettu kuntakuulemiskierroksilla kunnan päättäjille. Taloudellisesti ei ole perusteltua lakkauttaa kustannustehokasta ja hyvin toimivaa yksikköä. Vaikka säästöä hetkellisesti saataisiinkin, kasvaisivat kustannukset jatkossa välinkulun ja potilassiirtojen myötä.  

4. Kangasniemen ikärakenne on vanhusvoittoinen. Potilaiden omaiset pitävät tiivistä yhteyttä hoidettavaan omaiseen. Mikäli potilaat siirretään kauemmas katkeavat pitkät perhesuhteet ja läheisen luona käyminen muuttuu mahdottomaksi. Kangasniemen joukkoliikennepalvelut Mikkelin suuntaan ovat mahdottomat, jotta omaistaan pääsisi keskussairaalaan tai pidemmälle maakuntaan katsomaan.

5. Kangasniemen tilanne on monen palvelun kohdalla ollut vuosikausia hyvä.Taloudellisuus ja tehokkuus korostuu omien lääkäreiden ja muun ammattitaitoisen henkilökunnan ansioista jotka toteuttavat palveluita virkatyönään. Ostopalveluina tai uusien toimintayksiköiden perustamisella ei välttämättä saada samoja kustannushyötyjä ja palvelutaso laskee. 

6. Hyvän lääkäritilanteen ansiosta lääketieteellisiä perusteita lähikuntoutusyksikön lakkauttamiseen ei ole. Toimintaan voidaan vaikuttaa erilaisin digitaalisin järjestelyin. Se ei korvaa paikanpäällä annettavaa lääkärinpalvelua, mutta on toiminnan tukena. Potilasvalinnoilla ja asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvalla potilaan omien toiveiden kunnioittamisella pystytään palvelut jatkossakin säilyttämään Kangasniemen hyvinvointikeskuksen lähikuntoutusosastolla. 

7.   Palveluita ei voi pitkien välimatkojen tähden siirtää Mikkeliin. Kangasniemi on laaja kunta, jossa rajojen väliset etäisyydet ovat kymmeniä kilometrejä. Kangasniemeläiset tarvitsevat edelleen terveyspalveluita kuntataajamaansa.

8. Neuvosto edellyttää, että kunnahallitus huolehtii kangasniemeläisten terveyspalveluiden edunvalvonnasta jatkossakin siten, ettei Hyvinvointikeskuksen toimintaa supisteta.    

Valmistelija

  • Sari Linturi-Sahlman, Hallintojohtaja, sari.linturi-sahlman@kangasniemi.fi

Kuvaus

Hallituksen esitykseen (HE 241/2020) eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sisältyy Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (ns. voimaanpanolaki). Voimaanpanolain 8 §:ssä säädetään hyvinvointialueen väliaikaisesta valmistelutoimielimestä (Vate). Voimaanpanolain 10 §:ssä säädetään Vaten tehtävistä ja toimivallasta sekä 12 §:ssä velvollisuudesta osallistua valmisteluun.

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin vastaa 8 §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa. 

Sopimus Vaten kokoonpanosta ja asettavasta viranomaisesta

Voimaanpanolain 8 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueen kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin ja alueen pelastustoimen (osapuolet) on sovittava välittömästi lain voimaan tultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava osapuolten viranhaltijoista, joilla on hyvä asiatuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Valmistelutoimielimen asettamisesta on ilmoitettava valtiovarainministeriölle. Jos osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta kahden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta, osapuolten on välittömästi ilmoitettava asiasta valtiovarainministeriölle. Mikäli sopimukseen ei päästä asettaa Valtioneuvosto 8 §:n 3 momentin mukaan valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä. Tällöin alueen väestömäärältään suurin sairaanhoitopiiri vastaa valmistelutoimielimen hallinnollisesta tuesta.

Valtioneuvoston asettamassa valmistelutoimielimessä on oltava hyvinvointialueen alueen kunnista ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista yhteensä seitsemän jäsentä, sairaanhoitopiiristä kaksi jäsentä, erityishuoltopiiristä yksi jäsen ja alueen pelastustoimesta yksi jäsen sekä jokaisella jäsenellä varajäsen.

Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle.

Valmistelutoimielimen tehtävät

Valmistelutoimielimen tehtävänä on yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueelle: 

  1. selvittää hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö ja valmistella aluevaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi; 
  2. osallistua hyvinvointialueelle siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen; 
  3. osallistua hyvinvointialueelle siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen;
  4. osallistua hyvinvointialueelle siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen; 
  5. valmistella hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon järjestämistä sekä tilintarkastajan valintaa; 
  6. päättää hyvinvointialueen vuosien 2021 ja 2022 talousarviosta; 
  7. osallistua ensimmäisten aluevaalien järjestämiseen; 
  8. valmistella muut hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat.

Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi:

  1. ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen hyvinvointialueeseen siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023;
  2. tehdä hyvinvointialuetta sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Etelä-Savon maakuntaliiton Kunnallisasian työryhmä on esittänyt, että hyvinvointialueen väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpano olisi seuraava:

Varsinainen jäsen Varajäsen
Pj Saara Tavi/Sosteri Jaana Luukkonen/Sosteri
vpj Seppo Lokka/Pelastuslaitos Tuomo Halmeslahti/Pelastuslaitos
vpj Santeri Seppälä/Essote Niina Kaukonen/Essote
jäsen Ilkka Fritius/Vaalijala Maarit Rantakurtakko/Vaalijala
jäsen Timo Halonen/Mikkeli Jukka Ollikainen/Mäntyharju
jäsen Janne Laine/Savonlinna Minna Laurio/Enonkoski
jäsen Ulla Nykänen/Pieksämäki Kimmo Kainulainen/Kangasniemi
jäsen Kristiina Järvenpää/Rantasalmi Juho Järvenpää/Sulkava
jäsen Seppo Ruhanen/Hirvensalmi Leena Ruotsalainen/Pertunmaa
jäsen Mervi Simoska/Juva Niina Kuuva/Puumala


Vaten asioiden vastuullisena valmistelijana olisi Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen ja hänen varallaan muutosjohtaja Sami Sipilä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Linturi-Sahlman, Hallintojohtaja, sari.linturi-sahlman@kangasniemi.fi

Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityksen hyvinvointialueen väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpanosta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Essote, Kimmo Kainulainen

Muutoksenhaku

Kunnanhallituksen päätöksestä tehtävä oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimusoikeus

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Kangasniemen kunta
Kunnanhallitus
Otto Mannisen tie 2
51200 Kangasniemi

Oikaisun voi lähettää myös faxilla 015 7801 292 tai sähköpostilla kirjaamo@kangasniemi.fi.

Kangasniemen kunta ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen virastoajan päättymistä klo 15:00 mennessä.

Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.