Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto, kokous 9.6.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 14 Essote Palvelurakenneuudistus / Etelä-Savon hyvinvointialueen muutosohjelma

KNGDno-2021-513

Valmistelija

  • Sari Kuusjärvi, sari.kuusjarvi@kangasniemi.fi

Kuvaus

Vanhus- ja vammaisneuvosto on kokouksessaan 11.5.2021 §  5  nostanut esille Etelä-Savon hyvinvointialuetta koskevan muutosohjelman vaikutukset Kangasniemen palvelurakenteeseen. Lähinnä huolta aiheuttaa epätietoisuus Kangasniemen hyvinvointikeskuksen palveluiden ja etenkin kuntoutusosaston toiminnan jatkuvuudesta.  Neuvosto ohjeisti sihteeriä kutsumaan asiantuntijoita kokoukseen kertomaan muutosohjelman siällöstä ja vaikutuksista. Kokoukseen 9.6.2021 on kutsuttu asiantuntijoina Essote Ky:n vanhus- ja vammaisnpalvelujohtaja Niina kaukonen ja Terveyspaleluiden johtaja Santeri Seppälä. Esityslistan iiitteenä on Etelä-Savon muutosohjelman aikatalulu ja yleistietoa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmasta. Tiedon lähteenä on Essote Ky:n kotisivut.  

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistuksen tavoitteena on kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä taloudellisten kustannusten nousun hillintä. Hyvinvointia edistetään siirtämällä sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tarpeet asiakas- tai potilassuhteelle tunnistetaan oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti, jotta pienistä ongelmista ei ehdi kasvaa suuria.

Uudistus on myös rakenteellinen. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta maakuntien järjestämisvastuulle. Tutkimustiedon mukaan maakunnilla on parempi mahdollisuus turvata yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Etelä-Savossa vuonna 2020 käynnistyneet Tulevaisuuden sote-keskus hanke ja Rakenneuudistus kehittävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa vastaamaan muun muassa väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin.

Digitaalisia palveluita, kuten sähköistä ajanvarausta, mobiilipalveluita ja etävastaanottoja nostetaan tukemaan jo olemassa olevia ja uusia kehitettäviä toiminta- ja palvelumalleja. Rakenneuudistus toteutetaan vuoden 2021 aikana ja uuden maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta.

Tulevaisuuden sote-keskuksessa ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla, joka voi tapahtua esimerkiksi puhelimitse, verkossa, sovelluksella, chatissa tai fyysisessä asiointipisteessä. Hoitoon pääsee seitsemän vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Palvelujen saatavuus ja jatkuvuus vähentävät ongelmien syvenemistä ja kasautumista sekä hillitsevät kustannuksia. Palveluita kehitetään ihmislähtöisesti.

Etelä-Savon sote-uudistus tehdään kaikkien eteläsavolaisten voimin, yhdessä ja yhdenvertaisesti. Rakenneuudistuksen valmistelusta vastaavat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Pieksämäen kaupunki, Vaalijalan kuntayhtymä ja Etelä-Savon pelastuslaitos.

Uudistusta perustettiin koordinoimaan työryhmä, tuttavallisemmin ”uudistustiimi.” Tiimissä vastuuhenkilöinä toimivat Muutosjohtaja Sami Sipilä, Vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Niina Kaukonen, Rakenneuudistuksesta vastaava Paula Pusenius ja Tulevaisuuden sote-keskus hanketta johtava Kirsi Leinonen. Tärkein työ sote-uudistuksen toteuttamisessa tehdään kuitenkin kentällä, sosiaali-, terveys- ja pelastusammattilaisten sekä asiakkaiden ja potilaiden yhteisessä arjessa.

Etelä-Savon sote-uudistus toteutetaan maakunnan yhteisessä muutosohjelmassa, jonka osa-alueita ovat:

Rakenneuudistus,Tulevaisuuden sote-keskus,Aster – Asiakas- ja potilastietojärjestelmä, Sopiva – Vammaispalvelujen henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu,Työkyky – Yksilöllisen työkyvyn tukeminen, Apua ajoissa – Itsemurhien ehkäisy ja stigman vähentäminen

Sote-uudistus vaatii maakuntalaisilta sekä sote- ja pelastustyöntekijöiltä uusien toiminta- ja palvelumallien omaksumista, digiosaamisen kehittämistä ja muutokseen sopeutumista. Etelä-Savossa uudistuksen tukipilareina toimivat yhteisöllisyys ja sujuva yhteistyö. Jokainen meistä voi aktiivisella toiminnalla ja rohkealla sekä positiivisella asenteella vaikuttaa uudistuksen onnistumiseen. Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto on pyrkinyt osallistumaan muutosohjelmaan liittyviin työpajoihin vuoden 2020 aikana. 

Päätösehdotus

Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto kuulee asiantuntijoita kokouksessaan ja laatii oman kannanottonsa kunnanhallitukselle valmistelun ja päätöksenteon tueksi. 

Päätös

Vanhus- ja vammaisneuvosto kuuli kokouksessaan Essoten terveyspalvelujohtaja Santeri Seppälää ja vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Niina Kaukosta. Keskustelussa tuli esille paljon arvokasta tietoa ja neuvosto totesi, että suora keskustelu asioista on parasta tiedon välittämistä.

Niina Kaukonen kertoi ikäjohtamisesta ja tulevista lakiuudistuksista. Keskustelussa tuli esille, että iäkkäille kotona selviytymisen tärkein ehto on saada oikea-aikaiset ja tasoiset palvelut kotiin. Tuleva lakiuudistus laajentaa palveluvalikoimaa. Kuntalaisten pääsyä palveluiden piiriin olisi helpotettava ja huolehdittava, että esim. kotiuttamistilantessa tieto kotiutuksesta menee palveluneuvontaan. Palveluneuvonnan puhelinnumeroa voisi jakaa kuntalaisille myös kunnan toimesta.  

Essotella on tarve uudistaa palvelurakennettaan kustannustehokaammaksi ja taloudellisemmin toimivaksi. Kangasniemen hyvinvointikeskuksen lähikuntoutusosasto on nousut yhtenä keskusteluaihiona esille siten, että kuntoutusosaston palvelut tultaisiin keskittämään Mikkelin keskussairaalan yhteyteen jo vuonna 2023. Tällä ja muilla muutoksilla on tarkoitus varautua 2030 palvelurakenteeseen. Mitään päätöksiä asioista ei ole tehty. On perustettu työryhmä, joka laskee eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Myöskin kuntakierros on tehty ja kuntia on asioista kuultu. Santeri Seppälä kertoi, ettei ratkaisuja tehdä pelkästään taloudellisten seikkojen perusteella, vaan lääketieteelliset perusteet vaikuttavat vahvasti siihen miten ja missä palveluita annetaan. 

Kangasniemen vanhus- ja vammaisneuvosto haluaa ottaa valmisteluvaiheessa palvelurakenneuudistukseen kantaa ja esittää oman näkemyksensä Kangasniemen hyvinvointikeskuksen lähikuntoutusosaston säilyttämisen ja toiminnan jatkamisen puolesta seuraavasti:

1. Kangasniemen hyvinvointikeskuksen palvelut tulisi jatkossakin säilyttää ja turvata. Lähikuntoutusosaston toimintaa voi edelleen kehittää sen suuntaisesti, että pidemmän hoidon tarve ja toimenpiteiden jälkeinen kuntouttaminen olisi paikkakunnalla mahdollista. Jo nyt Kangasniemellä palvelua saavat muidenkin kuntien asukkaat. Tämän palvelun lisäämisellä turvataan yksikön toimiminen taloudellisesti ja kestävällä tavalla jatkossakin. 

2. Mikkelin keskusairaalassa ei ole mahdollisuutta ja kapasiteettia ottaa vastaan Kangasniemellä hoidettavia potilaita. 

3. Kangasniemen toimintayksikön kustannustehokkuus ja taloudellisuus on osoitettu kuntakuulemiskierroksilla kunnan päättäjille. Taloudellisesti ei ole perusteltua lakkauttaa kustannustehokasta ja hyvin toimivaa yksikköä. Vaikka säästöä hetkellisesti saataisiinkin, kasvaisivat kustannukset jatkossa välinkulun ja potilassiirtojen myötä.  

4. Kangasniemen ikärakenne on vanhusvoittoinen. Potilaiden omaiset pitävät tiivistä yhteyttä hoidettavaan omaiseen. Mikäli potilaat siirretään kauemmas katkeavat pitkät perhesuhteet ja läheisen luona käyminen muuttuu mahdottomaksi. Kangasniemen joukkoliikennepalvelut Mikkelin suuntaan ovat mahdottomat, jotta omaistaan pääsisi keskussairaalaan tai pidemmälle maakuntaan katsomaan.

5. Kangasniemen tilanne on monen palvelun kohdalla ollut vuosikausia hyvä.Taloudellisuus ja tehokkuus korostuu omien lääkäreiden ja muun ammattitaitoisen henkilökunnan ansioista jotka toteuttavat palveluita virkatyönään. Ostopalveluina tai uusien toimintayksiköiden perustamisella ei välttämättä saada samoja kustannushyötyjä ja palvelutaso laskee. 

6. Hyvän lääkäritilanteen ansiosta lääketieteellisiä perusteita lähikuntoutusyksikön lakkauttamiseen ei ole. Toimintaan voidaan vaikuttaa erilaisin digitaalisin järjestelyin. Se ei korvaa paikanpäällä annettavaa lääkärinpalvelua, mutta on toiminnan tukena. Potilasvalinnoilla ja asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvalla potilaan omien toiveiden kunnioittamisella pystytään palvelut jatkossakin säilyttämään Kangasniemen hyvinvointikeskuksen lähikuntoutusosastolla. 

7.   Palveluita ei voi pitkien välimatkojen tähden siirtää Mikkeliin. Kangasniemi on laaja kunta, jossa rajojen väliset etäisyydet ovat kymmeniä kilometrejä. Kangasniemeläiset tarvitsevat edelleen terveyspalveluita kuntataajamaansa.

8. Neuvosto edellyttää, että kunnahallitus huolehtii kangasniemeläisten terveyspalveluiden edunvalvonnasta jatkossakin siten, ettei Hyvinvointikeskuksen toimintaa supisteta.